Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Pyhämaa ja Vehmaan Rautila etsivät brändiään

Karsintaa ei tarvinnut tehdä, kun Maaseudun kehittämisyhdistys Leader Ravakka viime vuonna haki toiminta-alueeltaan kyliä mukaan kyläbrändäys-pilottihankkeeseen. Kiinnostuksensa osoitti kaksi tahoa, Vehmaalla toimiva Rautilan-Irjalan kyläyhdistys ja Pyhämaan matkailuyhdistys. Molemmista löytyi aktiivisia toimijoita, jotka olivat valmiita panostamaan omien kyliensä ominaisilmeen etsimiseen. – Hanke poikkeaa perinteisestä brändityöstä, jossa suunnittelija visioi yksin työpöytänsä ääressä, millainen jonkin paikan tarina voisi olla, vaikka ei itse asu siellä. Me haluamme tehdä tätä vähän epäperinteisemmin osallistavasti, Suunnittelutoimisto Majamen Jaana Waari kertoo. Verkossa toteutettujen kyläkyselyiden ja alkuhaastatteluiden jälkeen hanke on edennyt vaiheeseen, jossa oman kylän erityisyyttä aletaan etsiä paikallisten asukkaiden kanssa työpajoissa. – Ensimmäisessä työpajassa haemme kylän sävyä ja olemusta. Toisessa pohdimme eri ihmisryhmiä ja sitä, mitä paikasta voisi heille kertoa ja missä heitä kohdataan, Mari Lounavaara sanoo. Lopputuloksena molemmat alueet – Rautilan kylä ja Pyhämaa, johon kuuluu useita kyliä – saavat työkaluikseen viestintätoimiston ammattilaisten kanssa laaditun brändikirjan. Se sisältää yhtenäisen kuva- ja värimaailman, fonttityypit ja logon. Kylän tarina muotoillaan tekstimuotoon alueen viestinnän pohjaksi. Viimeisessä vaiheessa tehdään toimeenpanosuunnitelma ja toimenpidekokeiluja, jotka voivat olla esimerkiksi vuoden 2020 Avoimet Kylät -tapahtumaan osallistuminen uudella ilmeellä. – Brändillä kylään luodaan yhtenäisyyttä. Se lisää me-henkeä ja helpottaa sen sanoittamista muulle maailmalle, keitä me ollaan, Lounavaara muotoilee. Kyläkyselyssä ja haastatteluissa esiin on tullut, että rautilalaiset arvostavat kylässään rauhallista, turvallista ja yhteisöllistä tunnelmaa, vehreää maalaismaisemaa ja merta. Pyhämaassa taas jokainen asukas on ylpeä omasta kylästään siinä missä omavaraisia pyhämaalaisia on aina muualla pidetty positiivisella tavalla omalaatuisina. – Kaikki paikallisten haastattelut ovat olleet oikeita hyvän mielen haastatteluja, joissa ihmiset ovat olleet todella tyytyväisiä ja ylpeitä alueestaan. Yksi kysymys meillä on ollut, että mitä toivoisitte kyläänne, jos teillä olisi rajattomasti rahaa käytössä. Kaikissa haastatteluissa on tullut esiin asenne, että ei tänne mitään maailmanpyörää tarvitse hommata, Waari sanoo. Kyläbrändäyshanketta koordinoi viime syksynä Leader Ravakassa kansainvälisten asioiden koordinaattorina aloittanut Juuliska Seikola . Paikalliseen hankkeeseen liittyy ajatusten ja kokemusten vaihtoa latvialaisten ja ruotsalaisten Leader-ryhmien kanssa. Viime viikolla Uudessakaupungissa järjestettiin kansainvälinen Place Branding for Rural Areas -seminaari, jossa esiteltiin kansainvälisille vieraille Suomessa jo tehtyä brändäystyötä esimerkiksi Eskolan kylässä Keski-Pohjanmaan Kannuksessa. – Rautilassa ja Pyhämaassa toteutemme paikallisen tason pilottia, jonka tarkoitus on toimia esimerkkinä muillekin kylille. Asukkaiden ja vierailijoiden houkuttelu on ratkaisevaa maaseudun kylien jatkuvuuden kannalta, Seikola sanoo. Kyläbrändäyshankkeeseen liittyvää blogia voi seurata osoitteessa https://kylabrandays.home.blog Leader Ravakan Juuliska Seikola kertoo olevansa yllättynyt, miten vaikeaa välillä on saada yhdistysaktiiveja innostumaan mukaan uusiin hankkeisiin, vaikka tarjolla olisi kuinka hienoja mahdollisuuksia. Valitettavasti yhdistyksissä mehut menevät usein perustoimintojen ylläpitämiseen, eikä uusiin suuntiin kurkottamiseen ole resursseja. Yhdistysaktiivit tekevät vapaaehtoistyötä oman työaikansa ulkopuolella, ja usein he ovat henkilöitä, joilla on elämässään muutenkin monta rautaa tulessa. Kyläbrändäyshankkeeseen käytetään EU-rahaa 69 000 euron verran. Mukaan hakeutumisella on iso arvo esimerkiksi Vehmaalla, jossa kunnalla ei välttämättä ole intoa itse syytää rahaa ammattimaiseen brändäystyöhön. Virkamiespöytien ääressä saadaan olla kiitollisia Rautilan kyläläisille, joiden aktiivisuuden ansiosta brändäystyössä ollaan mukana. Se vieläpä tapahtuu juuri siellä kolkassa, josta kunta on lohkonut rumpujaan lyöden tontteja myyntiin. Saara Huovinen