Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Vaalit Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Muut lehdet Kolumnit Pääkirjoitukset

Kirja: Luonnossa liikkujan tautivaarat

Heikki Henttonen: Tauteja luonnossa, 128 s. Kustantaja Metsäkustannus Luonto on hyvä paikka olla ja nauttia. Mutta siellä on myös paljon erilaisia vaaroja. Eniten tänä päivänä pelätään punkkeja. Professori Heikki Henttonen on monipuolinen tutkija, joka on itsekin kokenut erilaisia eläinten aiheuttamia tauteja. Kirjassaan ”Tauteja luonnosta” hän kertoo, mitä luonnosta voi löytyä ja millaisia kokemuksia hänellä itsellään on eri taudeista. Punkit ja punkkitaudit ovat tänä päivänä lähes päivittäin esillä mediassa. Suomessa on kaksi laajalle levinnyttä punkkia: puutiainen ja taigapunkki. Tosiasia on, että taigapunkki on leviämässä länteen, sehän on itäinen laji. Syytä tähän ei tiedetä. Henttonen pohtii näiden kahden punkkilajien esiintymistä. Sekin on uusi asia, että ne risteytyvät. Punkit levittävät aivokuumetta ja borrelioosia. Vuonna 2017 Varsinais-Suomessa todettiin jo 450 borrelioositapausta. Pogostantauti todettiin Suomessa ensimmäisen kerran ihmisessä vuonna 1974. Vuosittain maassamme sairastuu tähän hyttysten levittämään tautiin vuosittain 20 – 1300 henkilöä. Tauti ilmenee hyttysten pistojen jälkeen viikon kuluessa ja ilmenee kuumeena, ihottuman ja lihas ja nivelsärkyinä. Diagnoosi voidaan todeta verinäytteestä. Hirvieläinten näivetystaudin ei ole onneksi todettu tarttuneen ihmiseen. Norjassa se todettiin villeissä tunturipeuroissa ja paikallinen 2000 eläimen lauma tuhottiin, vaikka vain kahdessa eläimessä tauti todettiin. Taudin leviämistä eri maihin, myös Suomeen, pelätään ja nyt on käynnissä Euroopan laajuinen seurantaohjelma, jossa Suomikin on mukana. Tauti näkyy eläimissä aluksi hermosto-oireina, jolloin eläimet muuttuvat apaattisiksi ja lopulta kuolevat. Trikiinin voi saada huonosti käsitellystä lihasta ja mm. ulkomailta ostetusta villisikamakkarasta sen voi saada elimistöönsä. Myyräkuumeen voi saada vaikkapa puuvajan siivoamisesta ja tauti voi viedä potilaan jopa sairaalan teho-osastolle. Tauti ilmenee rajuna kuumeena. Parin päivän päästä tulevat munuaisten kohdalle selkäkivut ja näköhäiriöt. Itämisaika voi olla 2 – 3 viikkoa. Myyräkuume on maamme yleisimpiä infektiotauteja. Suomessa voi saada myös jänisruton, yersinian ja ekinokokkeja. Onneksi vesikauhu eli rabies on saatu maastamme hävitetyksi. Kirjan luettuaan vakuuttuu, että luonnosta löytyy erilaisia tauteja, joita osaa voidaan välttää. Mutta jotkut taudit voivat iskeä niin, ettei asiasta tiedä mitään. Lääkärit osaavat nykyisin myös helpommin diagnosoida eri taudit. Henttonen on lähes 50 vuoden ajan liikkunut Suomessa ja maailmalla ja kerännyt tähän kirjaan tärkeää asiaa. Tämä kirja on luonnossa liikkujan peruskirja. Antti Karlin