Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Kannanotto varhaiskasvatuslakiesitykseen

Eduskunta päättää uudesta varhaiskasvatuslaista, jonka on tarkoitus astua voimaan 1.8.2018. Lain tavoitteena on vahvistaa päiväkodeissa tehtävän varhaiskasvatuksen sisältöä, toimintaa, laatua ja pedagogiikkaa, jota toteuttavat yliopistopohjaiset kasvatustieteiden kandidaatit, ammattikorkeakoulutuksen saaneet sosionomit ja lastenhoitajat moniammatillisesti yhdessä. Keskeistä lakiuudistuksessa on henkilöstön nimikkeiden ja kelpoisuuden määrittely. Jatkossa kahdella kolmesta olisi korkeakoulututkinto opetus-, kasvatus- ja hoitotehtävissä toimivasta henkilökunnasta. Henkilöstön osaaminen on tutkitusti varhaiskasvatuksen keskeisin laatutekijä. Lapsiryhmässä työskentelisi siirtymäajan jälkeen vuoteen 2030 mennessä nykyistä enemmän opettajakoulutuksen saaneita varhaiskasvatuksen opettajia. Yliopistollista lastentarhanopettajakoulutusta lisätään vuosina 2018-2021. Olemme iloisia siitä, että tutkimustieto henkilökunnan koulutustason merkityksestä varhaiskasvatuksen vaikuttavuuteen on otettu poliittisen päätöksenteon tueksi. Lakiesitys takaa, että päiväkodissa toteutuu suunnitelmallisen ja tavoitteellisen toiminnan lisäksi vahva huolenpito ja hoiva. Lakiesitys korostaa lapsen etua. Nykyistä suurempi osa lapsista pyritään saamaan varhaiskasvatuksen piiriin. Laadukas varhaiskasvatus päiväkodissa ei kilpaile kotihoidon kanssa vaan edistää tutkitusti lapsen kasvua ja kehitystä, oppimista ja hyvinvointia perhettä tukien. Kaikilla lapsilla tulee olla oikeus päiväkotien varhaiskasvatukseen siinä laajuudessa kuin se lapsen ja perheen kannalta on tarkoituksenmukaista. Lapsille yhdenvertainen laadukas varhaiskasvatus tarvitsee toteutuakseen riittävän rahoituksen ja resurssit. Päiväkodin johtaja vastaa kokonaisuutena työn laadusta ja pedagogiikan kehittämisestä. Johtajalla on usein johdettavanaan monta yksikköä, joissa on monia eri toimintamuotoja. Hänen tehtäviinsä voi tämän lisäksi kuulua perhepäivähoidon ja leikkitoiminnan johtaminen. Lakiehdotus huomioi johtajan työn vuosien saatossa lisääntyneet haasteet ja korostaa varhaiskasvatuksen johtamisen merkitystä. Toteutuessaan lakiehdotus takaa, että siirtymäajan jälkeen päiväkodin johtajalta edellytetään varhaiskasvatuksen opettajakelpoisuuden lisäksi kasvatustieteen maisterin tutkintoa. Kaikkea toivomaamme ei lakiesityksestä kuitenkaan löydy. Seuraavassa vaiheessa lakiin tulee lisätä kolmiportainen tuki, jota jo toteutetaan esiopetuksessa ja perusopetuksessa. Kolmiportainen tuki takaa myös varhaiskasvatuksessa oppimiseen ja kehitykseen tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien lasten oikeuden varhaiserityisopettajan palveluihin. Lakiesitys ei myöskään korjaa päiväkotien ryhmäkokoja koskevien säädösten puutteellisuutta. Suhdelukua lapsiryhmässä ,8 lasta yhtä aikuista kohden, tulisi pienentää. Uusi laki ei määrittele päivähoidon ja varhaiskasvatuksen eroa, eikä palauta subjektiivista oikeutta varhaiskasvatukseen. Pedagoginen varhaiskasvatus edellyttää aina opettajaa ja se tulisi määritellä yliopistollisen opettajakoulutuksen suorittaneen varhaiskasvatusopettajan vastuulla olevaksi toiminnaksi. Varhaiskasvatus tulisi myös määritellä lainsäädössä perusopetuksen tavoin voittoa tavoittelemattomaksi toiminnaksi. Opetusalan ammattijärjestön Varsinais-Suomen alueyhdistys, OAJVS  Lastentarhanopettajaliiton jaosto Carola Friberg, puheenjohtaja Johanna Mannström, tiedotusvastaava