Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Vaalit Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Muut lehdet Kolumnit Pääkirjoitukset

EU ei ole kaukana eikä etäinen

Eurooppa-päivän kansalaistapahtumaa vietettiin torstaina ensimmäistä kertaa Turun ulkopuolella, ja paikkana oli Mynämäen keskustassa sijaitseva Saaren kartanon residenssin yhteisöllinen tila Saareke. Tänä vuonna päivän vietosta teki mielenkiintoisen niin muutaman viikon päästä olevat Euroopan parlamentin vaalit kuin myös heinäkuussa alkava Suomen puoli vuotta kestävä EU:n puheenjohtajuuskausi. Saarekkeen yleisössä suurin osa oli Mynämäen lukion oppilaita, joten keskustelussa muistutettiinkin EU-vaaleissa äänestämisen tärkeydestä. Suomessa on valveutunut nuoriso, ja EU:ssa käsillä monia mietityttäviä asioita, mutta jostain syystä äänestyskopeille ei lähdetä. – Nuorten äänestysprosentti oli viime vaaleissa 2014 shokeeraavan alhainen, vain 10 % 18–25-vuotiaista äänesti eli petraamista on, totesi tilaisuuden järjestäneen Schuman-seuran puheenjohtaja, erikoistutkija Kimmo Elo . Tilaisuudessa kuultiin EU:sta tiivistettyjä tietoiskuja sekä käytiin paneelikeskustelu, joiden tavoitteena oli muistuttaa konkreettisin esimerkein siitä, että EU:n tasolla päätettävillä asioilla on iso vaikutus alueellisesti ja paikallisesti. Mynämäen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Juuso Alatalo ja Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuuston puheenjohtaja Pekka Myllymäki toivat osaltaan esille esimerkkejä siitä, millaisia asioita Mynämäessä on EU-hankkeiden avulla toteutettu asukashankinnasta menestyneen lukion kouluyhteistyöhankkeisiin. – Katukuvassa kuulee aika ajoin lauseen ”EU on kaukainen asia”. Oma ajatukseni EU:sta lähtee siitä, että se on mahdollistanut paljon yhteistyötä ja vuorovaikutusta, joka liittyy sekä talouteen, elinkeinopolitiikkaan kuin meidän kaikkien mahdollisuuksiin liikkua ja matkustaa Euroopan alueella, Alatalo totesi Myllymäki tiivisti sen, mistä EU:ssa on kyse, yhteen sanaan: yhteismarkkinat. – Henkilön on helppo sanoa että en tykkää EU:sta ja se ei kosketa minua, mutta kaikki toiminta hänen arjessaan ruuasta ja liikkumisesta lähtien kuitenkin perustuu yhteismarkkinoihin. Varsinais-Suomen liiton elinkeinopäällikkö Petteri Partanen muistutti alueella olleen paljon hankkeita, joiden kautta on syntynyt uusia yrityksiä, ja Turun ja Varsinais-Suomen liiton Eurooppa-toimiston päällikkö Saara Nuotio-Coulon listasi EU-rahoituksen mahdollistaneen esimerkiksi Turun joukkoliikennejärjestelmän saamisen puhtaammaksi ensimmäisten sähköbussien ja kaupunkipyörien lanseeraamisen myötä. Nuorille hyvä esimerkki on myös Erasmus-vaihto-opiskelijaohjelman rahoitus, jota komissio on nyt ehdottanut tuplattavaksi. Suomen todettiin olevan EU:ssa nettomaksaja, ja pohdittiin miksei meille sitten ole pelkkä kansallinen rahoitus riittävä? Petteri Partanen totesi lisäarvon tulevan eurooppalaisesta yhteydestä ja yhteisöllisyydestä. Saara Nuotio-Coulon muistutti, että turhaan esimerkiksi jokaisessa maassa erikseen tehtäisiin huippututkimusta samasta aiheesta. – Yhdessä saadaan samalla rahalla huomattavasti enemmän aikaan. Ja sama näkyy pienemmissäkin projekteissa, joissa opitaan toisilta ja otetaan muilta hyviä käytänteitä omaan käyttöön. Pekka Myllymäki vertasi hankkeita siihen, että pistää rairuohoa itämään: – Pistetään alueelle pieni siemenraha, johon pitää saada muuta rahaa mukaan. Lähteekö siitä poikimaan aktiivisuutta, joka luo työpaikkoja ja hyvinvointia. Monessa puheenvuorossa korostettiin sitä, että vaikka hankerahan hakeminen monesti koetaan työlääksi, hakematta sitä ei saa, ja jos itse ei hae, joku muu sen sitten hakee ja saa. Petteri Partanen peräänkuulutti myös riskinottokykyä hanketyössä: – Sekin on hyvä johtopäätös hankkeesta, että tätä ei nyt ainakaan kannata tehdä. Tilaisuudessa muistutettiinmyös elokuun lopulla Turussa pidettävästä Eurooppa-foorumista, jonka ohjelma julkistettiin kuluvalla viikolla. Aiheet ovat monipuolisia, mutta yhtenä tavoitteena on houkutella nuoria osallistumaan keskusteluun Euroopan tulevaisuudesta. Projektipäällikkö Väinö Kuusinen vinkkasikin nyt jo alueen kouluille, että luokat voisivat tulla kuuntelemaan esimerkiksi Eurooppa-lavan tietoiskutyyppisiä ohjelmia.