Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Taikinajuuri tuo terveiset historiasta

Maskun Hemmingin koulun opetuskeittiöstä tulvii tuttu tuoksu. Se tuo tullessaan muistoja lapsuudesta. Pehmeä, kodinomainen ja turvallinen aromi, joka aistit vallattuaan maalaa mieleen kansallisromanttisia maisemia. Tuoksun lähteenä on vastapaistettu ruisleipä. Kansallisruokamme, joka olemukseltaan muistuttaa meitä. Yksinkertaisista ainesosista vaatimattomasti valmistettu leipä, joka on sitkeää ja hyvin säilyvää – aivan kuin me suomalaisetkin. Ruisleipä on suomalaisuuden symboli. Villiyrtteihin ja perinneruokiin erikoistuneelle luontokokki Päivi Lehtoselle ruisleivän valmistaminen on tuttua puuhaa. Hemmingin koulun keittiössä Lehtonen jakoi perinneruokatietoutta ja opasti ruisleivän tekoon Maskun Niemenkulman Marttojen ruisleipäillassa. Nousiaisissa asuvan Lehtosen perinnereseptissä ruisleivän tärkein osa on taikinajuuri. Perintöä on myös juuri, joka nostattaa taikinaa ennen leipomista. Pieni pussi näyttää sisältävän kaurahiutaleita, mutta lähempi tarkastelu paljastaa sen olevan ruisleipätaikinasta kuivattua juurta. Sama juuri on kulkenut Lehtosen suvussa satoja vuosia.   – Taikinajuuri tuo terveisensä historiasta. Eurassa sijaitseva sukutalomme rakennettiin 1300-luvulla. Kun mummoni lähti sieltä, otti hän juuren mukaansa. Tarkkaa ikää en tiedä, mutta juuri on peräisin 1300–1800-lukujen väliltä, Lehtonen kertoo. Entisaikoina jokaisessa ruisleipää valmistaneessa kodissa oli oma, raskiksi kutsuttu taikinajuuri. Puisessa taikinatiinussa valmistettu raski vaipui kuivattuna lepotilaan, jossa se säilyi vuosikymmeniä muuttumattomana. Samaa taikinajuurta käyttäen leipiin syntyi tunnistettava ja ainutlaatuinen maku. – Juuri on helppo, eikä tarvitse hoitoa. Kymmenien vuosien jälkeenkin se herää lepotilasta aina yhtä virkeänä, Lehtonen jatkaa. Kokkina Lehtonen on erikoistunut perinneruokien ohella villivihanneksiin ja -yrtteihin. Entisenä luonnontutkijana hän on seurannut luonnonyrttien suosion kasvua mielenkiinnolla. – Villiyrteistä on tullut muotia. Huippukokkien käyttäminä suomalaisesta luonnosta löytyvät yrtit ovat nousseet pinnalle. Suosio on näkynyt villiyrttioppaana toimivan Lehtosen kursseilla. Myös ruisleivän valinta kansallisruuaksi näkyy keikkakalenterissa. Kiinnostus perinneruokia kohtaan on kasvussa. – Ruisleipä on ollut tapetilla, Valinta kansallisruuaksi on pitänyt kiinnostusta yllä, eikä tämän kurssin suosio sinällään yllätä.   Niemenkulman Marttojen ruisleipäilta täyttyi jo hyvissä ajoin. Maskulainen Janne Nyman kertoi kaivanneensa juuresta tehdyn ruisleivän makua, jollaista sai maistaa vuosia sitten Kuusamossa. Se rohkaisi häntä osallistumaan. – Sain paljon uutta ja mielenkiintoista tietoa kurssilta. Ja taikinajuurelle tulee varmasti käyttöä, Nyman sanoi.