Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Koulutus ja työelämä kutoutuvat entistä tiiviimmin yhteen – Vakka-Suomen ennakointityöpajassa pohdittiin tulevaisuuden muuttujia

Varsinais-Suomen Ennakointiakatemia järjesti maanantaina Uudessakaupungissa yrityksille ja koulutuksen järjestäjille ennakointityöpajan, jossa haettiin Vakka-Suomen alueelle yhteistä tulevaisuuskuvaa. Ennakointiakatemian tavoitteena on kartoittaa maakunnan erityispiirteitä ja edistää alueen menestymisen mahdollisuuksia jatkossa. – Ennakointityöpajoilla pyritään siihen, että koulutuksen ja työelämän vuoropuhelu olisi entistä tiiviimpää sen suhteen, minkälaista työvoimaa työelämä tarvitsee lähitulevaisuudessa ja myös vähän pidemmällä aikajänteellä. Nyt ollaan menossa hyvää vauhtia siihen suuntaan, että koulutus ei enää ole oma instituutionsa ja työelämä omansa, Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän johtaja Antti Virtanen sanoo. Jatkuva oppiminen oli kärjessä, kun ennakointityöpajan osallistujat arvioivat pienryhmissä tulevaisuuteen voimakkaimmin vaikuttavia ilmiöitä. Myös tutkintojen arvon arveltiin laskevan. – Herkästi sanotaan, että työelämä ei saa sellaista työvoimaa, jota se tarvitsee. Voi miettiä, pitäisikö enemmän siirtyä siihen, että koulutus antaa vain yleiset tiedot, ja vasta työelämässä opitaan työpaikan erityistarpeet. Koulutuksen on oltava entistä joustavampaa. Työntekijöiden osaamista on kehitettävä jatkuvasti, jotta osaamistaso säilyy korkealla ja Suomi pärjää kilpailussa, Virtanen sanoo. Työpajan alustuspuheenvuoroissa Ammattiopisto Novidan apulaisrehtori Juha Jokinen haastoi ajattelutapaan muutosta. – Kun joskus aikaisemmin valmistuttuamme haimme koulutustamme vastaavaa työtä, jatkossa meidän pitää etsiä työtä vastaavaa koulutusta, hän totesi. Varsinais-Suomen liiton tilastoasiantuntija Otto Kanervo toi tilaisuudessa esille työmarkkinoiden muutoksesta kertovaa tilastotietoa. Työelämäosaamisessa kasvaa ongelmanratkaisukyvyn, itseohjautuvuuden, kokonaisuuksien hallinnan, luovuuden, oppimiskyvyn ja joustavuuden merkitys. Vähemmälle jäävät fyysinen vahvuus, sorminäppäryys, sitoutuneisuus, määrätietoisuus, järjestelmällisyys, vastuuntuntoisuus, keskittymiskyky ja esiintymistaidot. Ennakointityöpajaan osallistui Uudessakaupungissa kolmisenkymmentä henkilöä, jotka pohtivat ryhmissä Futures Platform -työkalun avulla Vakka-Suomen alueen heikkoja ja vahvoja tulevaisuuden ilmiöitä, niiden vaikuttavuutta ajallisesti ja merkittävyyttä alueellisesti. Jatkuvan oppimisen lisäksi ilmiöistä nousivat kärkeen automaatio, kaupungistuminen, kiertotalous, työvoimapula ja yritysten muodostamat ekosysteemit. Vastaavia työpajoja pidetään Varsinais-Suomen alueella kevään aikana yhteensä kuusi. – Täällä Vakka-Suomessa nousi esiin hyvin samantyyppisiä asioita kuin muuallakin. Sijainti ei näytä loppujen lopuksi hirveästi vaikuttavan, vaikka toki myös aluekohtaisia painotuksia tulee. Muuallakin on työvoimapulaa monilla aloilla, mutta täällä autotehtaan työvoimatarve on valtava, Antti Virtanen arvioi. Ennakointiakatemia katsoo vuoteen 2030 saakka, mutta Virtanen myöntää, että aikaväli on pitkä. –  Monet muutokset ovat hyvin nopeita, ja niihin vaikuttavat meistä riippumattomat asiat. Esimerkiksi meri- ja autoteollisuuden tarpeita ei kukaan osannut ennakoida etukäteen, eikä niihin osattu varautua millään taholla. Vasta kun todellisuus oli edessä, ruvettiin miettimään työvoiman saantia, asuntoja ja kulkemista. Ennakointityöpajoissa voimme pohtia niitä asioista, joiden tässä vaiheessa tiedämme muuttuvan, hän sanoo.