Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Hemminki Maskulainen luki lehmille ja antoi siunauksen kasvukaudelle

Etäisesti Maskun nykyistä kirkkoherraa Jouko Henttistä muistuttanut Hemminki Maskulainen valmistautui sunnuntaina Kaiturin tilan pihamaalla normaalista poikkeavaan hengelliseen työkeikkaan. Vielä 400 vuotta kuolemansa jälkeenkin ex-kirkkoherran piti lukea lehmille Raamattua ja siunata kokonainen kasvukausi. Pienimuotoiset kylvönsiunaustilaisuudet ovat perinteistä kevätpuuhaa. Maskun pyhätapahtuma paisui tavallista mittavammaksi, koska kyse oli samalla Hemminki Maskulaisen 400-vuotisjuhlavuoden avauksesta. – Hemminki oli suomen kielen kehittäjä, virsirunoilija ja Maskun kymmenes kirkkoherra. Hänen muistonsa elää Maskussa, Kaiturin tilan emäntä, Hemminki-hankkeen puuhanainen Marjukka Kulmala totesi. Hemminki Maskulaisen juhlavuotta vauhdittaa se, että Masku-Seura sai Leader-hankkeeseensa rahoitusta Varsin Hyvä -yhdistyksen kautta. Itse merkkihenkilö ei tyytynyt siunaamaan Maskussa pelkästään kylvöjä. – Nyt siunaus kohdistuu myös eläimiin ja koko luontoon. Siunaus on hyvän välittämistä, Hemminki Maskulainen tiivisti. Puheessaan Hemminki pohdiskeli muun muassa sitä, kuinka kokonaiset kansakunnat voivat sokaistua, jos elämänasenne perustuu itsestäänselvyyksiin. – Tämä voi olla tuttu elämänasenne etenkin meille, jotka olemme jo irtautuneet luonnosta. Kylvönsiunausperinteistä poiketen Maskussa ei viskottu näytösluonteisesti siemeniä pellolle, vaan kaikki osanottajat pääsivät istuttamaan itselleen härkäpavun siemenen. Hemminki-juhlinnan lisäksi Kaiturin tilalla keskusteltiin maataloudesta. Maskun Maamiesseuran Lauri Katiskoski puhui viiden vuoden kokemuksella. – Tänä vuonna kylvöt alkoivat poikkeuksellisen aikaisin ja kylvöolot ovat olleet monin paikoin ihanteellisia. Aikaisessa kylvössä on pieni riski, mutta siinä piilee myös mahdollisuus hyvään satoon. Vaikka viljelijä tekisi työnsä hyvin, niin luonto on aina isossa roolissa siinä, mitä laariin tulee, Katiskoski muistutti. – Vaihtelevat vuodet ovat opettaneet sen, ettei viljelijä voi toimia vuodesta toiseen samalla tavalla. Viljelijän pitää olla valpas ja kyseenalaistaa omia päätöksiään. Katiskosken mukaan etenkin kevät on erikoista aikaa viljelijälle. – Odotukset ovat aina korkealla. Joskus luonto antaa ja joskus se vie sadon. Parasta ammatissa on kuitenkin se, että aina on uusi mahdollisuus.