Ladataan
Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Tähtäimessä 864 järveä

Ihminen saa kaikenlaisia päähänpistoja, ja kun ne ovat riittävän koukuttavia, homma usein lähtee lapasesta. Näin kävi mietoislaiselle Albert Valluselle , kun hän kaipasi uusia kohteita lasten kanssa tehtäville eväsretkille ja lähti tutkimaan peruskartasta Mynämäen alueen järviä. Hän muisteli kauan sitten käyneensä Hirvijärvellä ja sinne siis lähdettiin. – Se olikin tosi hieno, ja ajattelin että mitä jos kiertäisi kaikki Mynämäen järvet läpi. Niitä ei ole kuin 11, joissa on vettä ja 7, joissa ei ole, joten ne oli nopeasti vierailtu. Sitten suunnattiin Vehmaalle, Nousiaisiin ja Maskuun, ja viimeistään jossain siinä vaiheessa lapset kyllästyivät, koska osa järvistä oli saavutettavissa vain melkoisella ryteikköjen rämpimisellä, eivätkä rannat olleet aina kovin kauniita. Mutta Vallusta ajatukset eivät jättäneet rauhaan: – Mietin, että millainen urakka olisi kiertää ja kuvata kaikki Varsinais-Suomen järvet, ja tässä sitä nyt ollaan puolitoista vuotta myöhemmin. Vierailtuja järviä on 93 ja jäljellä 771. Eipä lopu tekeminen kesken, hän naurahtaa. Hän on laskenut, että nykyisellä tahdilla järvet olisi käyty läpi 15 vuoden kuluttua. – Voi olla, ettei tämä ikinä valmistu, kun noista melkein 400 on Salossa ja Somerolla. Kyllä tässä matka on tärkeämpi kuin lopputulos. Satojen kilometrien reissua Vallunen ei lähde pelkästään järvellä käynnin takia tekemään, vaan poimii kaukaisempia kun ne osuvat sopivasti muuten reitille. Pienen armahduksen hän on itselleen suonut siinäkin, että on luopunut alkuperäisestä ajatuksesta, että järveen pitää myös kastaa varpaat. Riittää kun sen näkee ja ottaa kuvia. Vallunen tosin myöntää, että alkaa luovuus jo tässä vaiheessa olla kovilla siinä, miten kuvista saa myös mielenkiintoisia.     Rantoihin on päästävä tietysti jokamiehenoikeuksia noudattaen, joten välillä ongelmia on tuottanut se, että rannat on rakennettu vieri viereen mökkejä ja vapaalla reitillä on satoja metrejä upottavaa suota. – Kenenkään laiturillehan ei voi mennä, joten usein on saanut kokeilla monesta suunnasta ennen kuin sopiva paikka löytyy. Ihan mahdottomia reittejä ei voi valita senkään takia, että koira on usein mukana ja sillä maavara on vain sellaiset 20 senttiä, Vallunen naurahtaa. Hän myöntää joskus pelänneensä, että joku tulee kysymään että mikä mies täällä pyörii, mutta onneksi ei ole tullut. – Jatkossa voinkin ottaa tämän kesälehden kainaloon ja näyttää että tämmöisestä on kyse.   Nykyisin hän kiertää järvillä pääsääntöisesti yksin, mutta kun vastaan tulee oikein hieno retkikohde, siellä käydään myös yhdessä perheen kesken. – Esimerkiksi Mynämäessä Valkkamajärvellä on usein käyty kurkia kiikaroimassa. Sekään ei olisi tullut ikinä vastaan, jos en olisi laajentanut projektia myös kuivattuihin järviin. Moni paikka on hämmästyttänyt, esimerkiksi kuivattu Oumajärvi Mynämäen Karjalassa. – Kartalta katsoen hyvin mitäänsanomattoman näköinen metsä, mutta paikan päällä kaunis koivikko ja Laajoki menee ihan vieressä.   Usein Valluselle on tullut tunne, että ehti viime hetkellä kuvaamaan luonnontilassa olevaa maisemaa, kun lähistöllä näkyy juuri tehtyä tienpohjaa tai mökkityömaa. – Mutta hämmästyttävän paljon on järviä, jonne ei ole tietä perille eikä asutusta. Itselle on löytynyt sellaisia salaisia telttapaikkojakin, joita en mielellään paljasta kenellekään.   Hullultakin kuulostavan harrastuksen parasta antia on luonnossa olemisen ja paikallistuntemuksen kasvamisen lisäksi se, että se pakottaa ylös sohvalta. – Liikunta on lisääntynyt ja kyllä siinä kuntokin nousee, kun hyppii suo-ojien yli ja kahlaa juuri hakattujen metsäaukeiden läpi. Järviprojekti nivoutuu hyvin yhteen Albert Vallusen muiden harrastusten ja työn kanssa. Koulutukseltaan hän on biologi, ja on kolmekymppisestä lähtien työskennellyt opettajana sekä kirjailijana. Valokuvaus on hänelle jossain määrin myös työ. Hän toimii partiossa, ja vuosi sitten aloitti uutena harrastuksena kuntosuunnistuksen. – Joskus harrastin myös geokätköilyä. Tässä on samaa aarteen etsimisen ja lapsuuden seikkailujen tuntua, kun pelkillä peruskartan tiedoilla lähtee liikkeelle ja todellisuudesta ei ole mitään tietoa.     Fakta Järviprojekti löytyy linkistä http://bit.ly/järviprojekti. Googlen karttapohjalla tummanvihreällä vieraillut järvet, vaaleanvihreällä vieraillut kuivatut järvet ja punaisella ja harmaalla vierailemattomat. Pinnejä klikkaamalla aukeaa järveltä otettuja kuvia. Järvellä tarkoitetaan tässä projektissa entistä tai nykyistä luonnollisesti syntynyttä, minkä tahansa kokoista sisävesialuetta, jolla on peruskarttaan merkitty nimi. Luettelossa eivät ole mukana ihmistoiminnan tuloksena syntyneet vesialueet, kuten hiekkakuopat ja tekoaltaat. Maankohoamisen seurauksena merenlahdista kuroutuneet järvet eivät pääsääntöisesti ole mukana, jos vesialue on merkitty 1960-luvun peruskarttaan ja/tai 1800-luvun lopun Senaatinkarttaan vielä selvästi merenlahtena.