Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Vaalit Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Muut lehdet Kolumnit Pääkirjoitukset

Journalistiliitto peräänkuuluttaa tasapuolista kohtelua 

Vesa Penttilä pohti pääkirjoituksessa (Vakka-Suomen Sanomat 25.4.) , asettuiko Journalistiliitto tuomarin rooliin ostaessaan Ville Rannan teoksen, jonka tuotot menevät toimittaja Johanna Vehkoon oikeuskulujen kattamiseen.   Oulun käräjäoikeus katsoi päätöksessään, että toimittaja Johanna Vehkoo syyllistyi kaupunginvaltuutettu Junes Lokan kunnian loukkaamiseen yksityisessä Facebook-julkaisussaan viime syksynä. Junes Lokka on häiriköinyt Vehkoota vuosikausia tämän toimittajantyön takia. Vehkoo kirjoitti kerran rajatulle ystäväjoukolleen Lokan toiminnan aiheuttamasta ahdistuksesta ja kutsui tätä tekstissä natsipelleksi ja rasistiksi.   Suomessa oikeus tekee ratkaisunsa ja sen päätöksiin voi halutessaan hakea muutosta ylempää. Se on suomalaisen oikeusjärjestelmän perusta. Toinen oikeusjärjestelmän perusta on avoimuus: päätökset ovat julkisia ja niitä voidaan arvioida.   Journalistiliitto kiinnitti huomiota siihen, että kunnianloukkausasioissa poliisi, syyttäjä ja käräjäoikeudet eri puolilla Suomea kohtelevat ihmisiä hyvin eri tavoin. Vehkoon tuomio vertautuu esimerkiksi talven 2018 päätökseen, jossa syyttäjä päätti, että kyseenalainen kirjoittelu poliisien suljetussa Facebook-ryhmässä ei johtanut edes syytteisiin sillä perusteella, ettei ryhmän kommentteja ollut tarkoitettu julkiseksi. Poliisien ryhmässä oli 2800 jäsentä. Vehkoon Lokka-kirjoitus oli näkyvissä alle 300 hänen Facebook-ystävälleen. Oston tarkoituksena ei ole halventaa oikeutta tai mitätöidä tuomiota vaan tukea Vehkoota hyvin korkeiksi nousseissa oikeudenkäyntikuluissa, joista teososto kattaa vain pienen osan. Vehkoon saamia sakkoja liitto ei maksa.   Oikeus tuomitsee ja journalisti raportoi. Journalistiliitto etujärjestönä kommentoi silloin kun kommentointi liittyy sen toimialaan. Nyt toimittajaa kohdeltiin oikeusjärjestelmässä eri tavoin kuin vaikkapa poliisia.   Kyse ei ole vain toimittajista. Nettihäiriköinnin kohteeksi voi joutua kuka tahansa: kirjastonhoitaja, lääkäri tai poliisi yhtä hyvin kuin journalistikin.   Journalistiliitto jatkaa työtään häiriköinnin ja vainon tunnistamisen sekä vainon kohteeksi joutuneiden auttamiseksi. Hanne Aho   Journalistiliiton puheenjohtaja