Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Perhekodeista vaihtoehto ikäihmisten hoitoon – Toimintaa jo Maskussa ja U:gissa, tulossa Mynämäkeen

Varsinais-Suomessa toimii kymmenkunta perhekotia, jotka tarjoavat joko lyhytaikaista tai jatkuvaa hoivaa ja huolenpitoa ikäihmiselle. Muun muassa Maskussa ja Uudessakaupungissa toiminta on jo käynnistynyt. Lisäksi Mynämäessä suunnitelmat ovat jo pitkällä. Perhekoti Auringonkämmen tarjoaa Maskussa Kaisu ja Kari Raitasen luona tilapäistä ja päiväaikaista perhehoitoa. – Kun jäin kolme vuotta sitten yli 40 vuoden hoitotyön jälkeen eläkkeelle 63-vuotiaana, niin ajattelin, että siitä se ihanuus alkaa. Näimme kuitenkin lehdessä ilmoituksen perhekotitoiminnasta ja lähdimme kursseille, Kaisu Raitanen toteaa. Pisimmillään Raitasilla on ollut vanhusasukas yhtäjaksoisesti kaksi viikkoa. Juuri nyt on menossa pieni paussi. – Tykkään enemmän sellaisesta päiväaikaisesta toiminnasta, jossa vanhus tulee aamulla ja lähtee illalla. Tämä auttaa esimerkiksi omaishoitajia. Varsinais-Suomen ikäihmisten perhehoidon koordinaattorina tämän vuoden alussa aloittanut Maarit Haverinen myöntää, että maakunnassa perhekotitoiminta ottaa vasta ensiaskeleitaan. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa perhehoitoa käyttää noin 200 ikäihmistä, Etelä-Karjalassa toimii viitisenkymmentä kiertävää perhehoitajaa ja myös Satakunnasta on kertynyt hyviä kokemuksia. – Toimintaa ei vielä kunnolla tunneta Varsinais-Suomen kunnissa, vaikka tästä olisi saatavilla inhimillisen hoidon lisäksi myös säästöjä. Jo 2–3 kotihoitokäynnistä tulee saman verran kustannuksia kuin yhden vuorokauden perhehoidosta, Haverinen huomauttaa. Haverisen mukaan pikaiset kotihoitokäynnit eivät aina vastaa tarpeisiin niissä tilanteissa, joissa ikäihminen kärsii turvattomuudesta, yksinäisyydestä tai toimettomuudesta. Hän viittaa myös alkuvuoden ikäviin uutisiin yksityisten hoitolaitosten ongelmista. – Perhehoidossa joku on aina paikalla. Lisäksi ikäihmisillä on seuraa toisistaan ja perhekodin jäsenistä. Turvattomuuden tunne vähenee, kun tietää, että apu on saatavilla. Haverinen korostaa, että perhehoito antaa mahdollisuuksia toimia joustavasti erilaisissa tilanteissa: muun muassa sairaalajakson jälkeen ennen kotiutumista, omaishoitajan tukena tai pitkäaikaisessa asumisessa. Perhekoti voi toimia vaikkapa ikäihmisen päivähoitopaikkana, jos asuminen on muuten järjestetty esimerkiksi lähiomaisen luona. Perhehoito on kunnan järjestämää palvelua, jossa hoitajat ovat toimeksiantosuhteessa kuntaan. Kyse ei ole yritystoiminnasta, vaan perhehoitajat saavat kunnalta hoitopalkkion ja kulukorvauksen. Kunta ohjaa ja valvoo toimintaa yhteistyössä Varsinais-Suomen ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoitoyksikön kanssa. – Jos perhehoito kiinnostaa, asiasta on otettava yhteyttä vanhuksen kotikuntaan. Perhehoitoyksiköstä saa yleistä informaatiota, Haverinen opastaa. Vaikka Varsinais-Suomessa on vain vähäinen määrä perhekoteja, niin niistäkin osa on vajaakäytössä. Haverisen mukaan tiedon puute jarruttaa perhehoidon yleistymistä. – Esimerkiksi hoitoalan ammattilaisia saattaisi kiinnostaa perhekodin perustaminen. Heidän rekrytointinsa on kuitenkin haastavaa, koska siihen ei voi täysin luottaa, tuleeko asukkaita sen verran, jotta toiminnalla voisi tulla toimeen. Perhehoitajaksi ryhtyminen ei kuitenkaan edellytä entuudestaan hoitoalan kokemusta, vaan hoitajat käyvät lain vaatiman ennakkovalmennuksen. Varsinais-Suomessa valmistuu toukokuussa kahdeksan uutta perhehoitajaa. Seuraavan kerran kurssitusta on tarjolla syksyllä. Perhekoti Auringonkämmenessä Maskussa (Salomäentie 7) järjestetään avoimien päivä tiistaina 4.6. kello 12–18.