Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Itse rakennetun viulun ääni yllättää – Vakka-opiston kursseilla on valmistunut 14 viulua

Kaukan kyläkodilla Pyhärannassa on järjestetty Vakka-Suomen kansalaisopiston viulunrakennuksen kursseja kolme lukuvuotta. Suurin piirtein sen verran yhden viulun rakentaminen kestääkin. – Aloittelijalla menee viulun rakentamiseen noin 300 tuntia. Jos joku tekee töitä 120 tuntia ja sanoo viulunsa olevan valmis, voi kysyä, onko se sitten lyömäsoitin vai mikä, kurssin opettaja Timo Kulmala sanoo. Yhdellä kolmen tunnin mittaisella kokoontumiskerralla ehtii edistää viulun rakentamista rajallisesti, mutta jos kotona on mahdollista jatkaa, valmista syntyy nopeammin. Kulmalan kursseilla on tähän mennessä syntynyt valmiiksi asti 14 viulua, ja rakenteilla on yhdeksän. Viisi valmista viulua on nähtävillä Vakka-opiston kädentaitojen näyttelyssä Kulttuurikeskus Crusellissa Uudessakaupungissa, mutta joukossa on myös yksi keskeneräinen. Uusikaupunkilaisen Boris Sinilaakson viulun pohjakappaleeseen on merkitty liki viiteenkymmeneen kohtaan millimetrin kymmenesosan tarkkuudella paksuus, johon kaiverrusvaiheessa tähdätään. Mitat vaihtelevat 2,6 millimetristä 5,1 millimetriin. – Kannesta ja pohjasta ei missään nimessä kannata jättää liian paksuja, jotta viulu soi kauniisti. Kaikki kursseilla valmistuneet viulut on koesoitettu ja todettu hyviksi, Kulmala kehuu. Sinilaakson ensimmäinen viulu valmistui puolessatoista vuodessa, ja on esillä näyttelyssä. Sen koesoitto jännitti yllättävän paljon. – Itse en osaa soittaa, ja viuluni testasi ammattilainen. Ääni oli selkeä ja pehmeä, hän kuvailee. Viulun pohjan ihannepaino on 120 grammaa, kannen 75. Pohjassa käytetään bosnialaista loimuvaahteraa, joka ei saa olla kasvanut alle kilometrin korkeudella merenpinnasta. Kannen kuusi tulee Italiasta Val di Fiemmen laaksosta. Ihan halvimmasta päästä harrastus ei ole, sillä viulun materiaalit maksavat noin 700–800 euroa. – Koko viulun rakentaminen on haastavaa, mutta monelle vaikein kohta on kaulan teko. Puunpalasta on nähtävä kaulan koukeroinen muoto, ja siihen vaaditaan kolmiulotteista hahmotuskykyä. Korvien kierukoiden tulisi olla symmetriset, Kulmala sanoo. Viimeistelyvaiheessa viulu lakataan auringonvalossa kovettuvalla lakalla 13 kertaa. Ennen vanhaan viulut ripustettiin ikkunalle kuivumaan, mutta nyt käytössä on tarkoitukseen kehitelty valokaappi, jossa viulu pyörii yön yli. Yhdeksän kurssilaista kierrättävät kaappia tarpeen mukaan sen luokse, jonka viulu on lakkausvaiheessa. – Kun oli oma vuoro, pariin kolmeen viikkoon ei voinut aikatauluttaa itselleen muuta iltamenoa. Ensimmäisen viuluni saavat sitten lapsenlapset aikanaan, Boris Sinilaakso sanoo.