Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Laajoen kalakanta laajempaan tarkkailuun

Varsinais-Suomen Ely-keskuksen kalatalousviranomaisella on parhaillaan käsittelyssä uusi Laajoen turvetuotantoalueiden kalataloudellinen yhteistarkkailuesitys. Koekalastusaloja ollaan laajentamassa ja niiden paikkoja muuttamassa. Kalastustiedusteluja alueen kotitalouksiin jatketaan kolmen vuoden välein. Edellinen yhteistarkkailuohjelma oli laadittu vuosille 2011-2017. Kokemäenjoen Vesiensuoleluyhdistyksen vuonna 2011 laatiman ohjelman jälkeen Laajoen valuma-alueelle on myönnetty neljä uutta ympäristölupapäätöstä. Kuluvasta vuodesta eteenpäin ovat velvollisia tarkkailemaan toimintansa kalataloudellisia vaikutuksia Raumjärvensuon, Rautavuorenrahkan, Isosuon, Kalatienrahkan, Koikansilmänsuon ja Pietarrahkan alueella toimivat turvetuottajat.   Mynämäen tekninen lautakunta antoi Ely-keskukselle lausuntonsa ohjelmasta huhtikuun kokouksessaan. Lautakunnan mielestä Laajoen kalataloudellista tarkkailua on tarkoituksenmukaista muuttaa niin, että joen harvalukuisesta kalastosta ja etenkin mahdollisesta taimenkannasta saadaan havaintoja mahdollisimman suurella todennäköisyydellä. Uudessa ohjelmassa siihen antavat paremmat edellytykset niin koekalastusalojen lisääminen kuin niiden vaihtaminen paremmin soveltuviin paikkoihin. Sähkökoekalastuksia tehdään uuden ohjelman mukaan kuudella koealalla, ja pinta-alaa kasvatetaan aiemmasta sadasta neliöstä kolmeensataan. Vanhoista koealoista jää käyttöön yksi, ja toiselle etsitään paremmin soveltuva paikka. Uusia koealoja lisätään neljä. Niiden tarkempi sijainti valitaan ensimmäisten koekalastusten yhteydessä. Aloista kaksi sijoittuu turvetuotantoalueiden yläpuolisille alueille vertailualaksi ja kaksi alapuolelle. Koealat kalastetaan yhdellä poistopyynnillä kun aiemmin on käytetty kolmen poistopyynnin menetelmää. Kaikki koealat valokuvataan, saaliskalojen lukumäärä lasketaan ja saalis punnitaan lajeittain. Lohikalat punnitaan yksilöittäin. Sähkökoekalastus on lautakunnan mielestä syytä tehdä vähintään kolmen vuoden välein, jolloin lähes kaikki meritaimenen poikaset ovat kalastuksen kohteena ainakin kerran. Käytettävistä koealoista on myös tärkeää tehdä kohdekuvaukset, koska ne antavat edellytyksiä arvioida kalakantojen tilassa mahdollisesti tapahtuneiden muutosten syitä.   Uuden ohjelman mukaan koeravustuksia ei enää jatketa turvetuotannon alapuolisilla osuuksilla. Alueen rapuhavainnoista saadaan tietoa kotitalouksille tehtävien kalastustiedustelujen yhteydessä. Lautakunta pitää koeravustusten lopettamista perusteltuna, koska rapukanta on heikkoa tai olematonta. Sen sijaan uusilla turvetuotannon yläpuolisilla vertailualoilla koeravustuksia tulisi lautakunnan mielestä tehdä vähintään kahteen otteeseen, jotta saadaan todellinen tieto siellä olevasta rapukannasta tai sen puutteesta.   Koekalastuksen lisäksi Laajoen valuma-alueen kalastusta, ravustusta sekä saaliita ja niiden koostumusta on selvitetty myös alueen kotitalouksiin kolmen vuoden välein lähetettävällä tiedustelulomakkeella. Siinä selvitetään myös kalastusta haittaavia tekijöitä ja niiden voimakkuutta. Tiedustelun tekemistä jatketaan myös uudessa ohjelmassa. Tiedusteltavaa aluetta laajennetaan koskemaan myös Paholuomaa ja Laajokea Kalatienrahkan turvetuotantoalueen kuivatusvesien purkukohtaan asti. Tiedustelu kohdennetaan Laajoen varressa noin puolen kilometrin etäisyydellä joesta oleviin kiinteistöihin. Seuraavan kerran lomake lähetetään noin 200 kotitaloudelle vuonna 2020. Lautakunta ulottaisi kalastustiedustelut myös turvetuotantoalueiden yläpuolisille alueille, koska niin saataisiin tärkeää vertailutietoa Laajoen kalakannasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä.