Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Viittomakieli toi elämään uuden kulttuurin

Kun Ida Hellsten oli vielä peruskoululainen, hän opetteli kavereidensa kanssa viittomakielen aakkoset, joilla viestiteltiin koulutunnin aikana salaa opettajalta. Äiti oli perhepäivähoitajan työnsä puolesta käynyt tukiviittomien kurssin, jolle Idakin oli osallistunut, mutta muuten viittomakieli ei ollut Idalle tuttua. Sittemmin hän päätyikin ammattiin, jossa käytetään viittomakieltä. – Vähän sattumalta, sillä alunperin minun piti mennä peruskoulusta lukioon. Äiti huomasi lehdestä Turun kristillisen opiston lisähakuilmoituksen viittomakielen ohjaajan perustutkintoon. Hain ja pääsin sinne, ja ilmoitin lukioon etten tulekaan. Koulutus oli tuolloin uutta, opistolta oli valmistunut ensimmäinen ryhmä vasta 2000-luvun alussa. – Päivääkään en ole katunut etten lukioon mennyt, Ida toteaa. Viittomakieli on visuaalista, ja se oli Idalle helppo omaksua, vaikka hän ei erityisemmin peruskoulussa englannin tai ruotsin tunneilla loistanut. Koulussa mentiin suoraan asiaan: ensimmäinen tunti oli viittomakieltä ja opettajana oli viittomakielinen kuuro, joka osoitti kalvoilta sanoja ja kuvia, näytti viittoman ja siitä se lähti. Ida nauraa opiskelun olleen aluksi niin intensiivistä, että häneltä jopa tulehtui käsivarsi tottumattomuuden ja ylirasituksen takia. Viittomakielen ohjaajalla ei ole tulkkauslupaa. – Viittomakielen tulkin koulutus on korkeakoulupohjainen. Opinnoissa keskitytään kielen kääntämiseen, laajaan sanavarastoon ja asiakastilanteiden harjoittelemiseen. Viittomakielen ohjaajien koulutuksessakin oli ensimmäisenä vuonna paljon viittomakielen opetusta, jotta kielitaito saatiin työssäoppimisen vaatimalle tasolle. Mutta sen jälkeen keskityttiin enemmän lasten, vanhusten ja kehitysvammaisten ohjaamiseen ja avustamiseen. Kolmivuotisesta koulutuksesta sai pätevyyden toimia ohjaajana ja avustajana esimerkiksi päiväkodeissa ja kouluissa. Näitä töitä Ida on tehnytkin, tosin jokaisessa työpaikassa ei ole tarvittu viittomia. Työt ovat yli kymmenen vuoden ajan olleet määräaikaisia pätkätöitä lasten parissa, joten itsekin pienten lasten äitinä Ida on alkanut suunnitella kouluttautumista uudelle alalle. – Eihän siitä nykyaikana tunnu ainakaan haittaa olevan, jos olisi monta ammattia. Pidemmän tähtäimen haaveissa on kuitenkin opiskella kommunikaatiopedagogiikkaa, joka antaisi pätevyyden opettaa viittomakieltä. Viittomakieli on tuonut Idan elämään paitsi uuden kielen ja ilmaisumuodon, myös uusia ystäviä ja tutustuttanut uuteen kulttuuriin. Ida on luonteeltaan sosiaalinen ja puhelias, ja pitää myös esiintymisestä. Opiskeluaikoina hän esiintyi koulun juhlissa viittomakielellä ja siinä yhteydessä myös käänsi lauluja viittomakielelle. Nyt vuosien tauon jälkeen hän huomasi välillä viittovansa itsekseen radiosta kuulemiaan kappaleita, ja päätti kuvata Instagram-sivulleen videon, jossa viittoo Haloo Helsingin kappaletta Hulluuden highway. Siitä tykättiin ja niinpä hän teki videoita lisää ensin omalle sivulleen ja lopulta hän perusti niille julkisen sivun. Videoilla hän viittoo pääasiassa suomalaisia kappaleita suomalaiselle viittomakielelle. – On ollut kivaa, että biisien alkuperäisetkin esittäjät ovat tykänneet niistä ja jakaneet omilla sivuillaan. Olen myös saanut palautetta muutamilta opettajilta ja puheterapeuteilta, että he ovat näyttäneet niitä oppilailleen esimerkkinä siitä, mihin viittomakielellä pystyy. Ida kirjoittaa myös Näissä neliöissä-blogia. – Aloitin runsaat kuusi vuotta sitten lily.fi-blogiportaalissa, mutta nyt olen ollut parisen vuotta oman nimen alla wordpressissa. Jotkuthan tekevät blogiharrastuksestaan työn ja luovat itsestään brändin, mutta sellainen ei ole ollut minulle missään vaiheessa tavoite. Minä haluan vain kirjoittaa. Ikä: 29 Asuu: kotoisin Naantalista, asuu Mietoisissa Perhe: mies, kaksi lasta, kissa Työ: viittomakielen ohjaaja Harrastukset: lukeminen, liikuntaa fiiliksen mukaan, blogi: Näissä neliöissä, instagram-sivu: @ida_viittoo Motto: Joskus se voi ottaa enemmän aikaa, mutta asiat järjestyy Unelmoi: Päästä opiskelemaan ja saada kirja valmiiksi. Romaania on jo kirjoitettuna 122 liuskaa, jotka pitäisi vielä kasata yhteen.