Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Menneisyydestä eväitä tulevaisuuden suunnitteluun

Kuntien keskustaajamien elinvoimaisuuden edistämiseen ja uusiutumiseen välineitä etsivä maakunnallinen Viehkot taajamat -hanke on edennyt loppusuoralle. Mynämäkin on hankkeessa toinen Varsinais-Suomen pilottikunta Auran kanssa. Viime torstaina pidettiin Mynämäessä hankkeen toinen asukastilaisuus. – Olen iloinen että Mynämäki valittiin hankkeeseen, jossa on tarkoitus saada eväitä menneisyydestä tulevaisuuden kehittämiseen, totesi tilaisuuden avannut Mynämäen kunnanjohtaja Seija Österberg . Kylistä puhutaan paljon, mutta Österberg muistutti myös keskustaajaman tärkeydestä, koska se antaa aina ulkopuoliselle kuvan siitä, millainen kunta on. – Kunnan keskus on se sydän, joka pumppaa verta myös ympärille kyliin. Positiivisena Mynämäessä Österberg näkee sen, että kunnassa on selkeä keskusta. Sen kehittämisen haasteena kunnan näkökulmasta on kuitenkin se, että taajamaa halkovat Keskuskatu ja Kirkkokatu ovat valtion maanteitä, joihin liittyvät asiat ovat Ely-keskuksen päätettävissä. Yhteistyötä tarvitaan myös siinä, että suurin osa keskustaajaman kiinteistöistä ja miljööstä on yksityisten tai seurakunnan omistamia. – Mitä tästä hankkeesta toivotaan? Että kuntalaisten kiinnostus omaa aluetta kohtaan aidosti kehittyisi, ja halu tulla mukaan kehittämään. Ei vain arvostelemaan jaa tuomaan omia ideoita ja näkemyksiä, tekemään yhdessä. Sitä me tarvitaan entistä enemmän, Österberg painotti. Viime vuonna alkaneessa kaksivuotisessa hankkeessa on nyt kerätty perustietoa, jota parhaillaan analysoidaan, ja yhteenvetoraportti valmistunee toukokuun lopulla. Tutkija Paula Saarento Varsinais-Suomen maakuntamuseosta ja arkkitehti Anna-Liisa Nisu ovat kartoittaneet keskustan historiallista luonnetta ja nykytilaa sekä selvittäneet, mitkä elementit, ominaispiirteet ja olosuhteet taajamissa ovat sellaisia, joilla on ollut sekä historiallisesti että nykyaikana erityistä merkitystä yhteiskunnan ja yhteisön kannalta. Huomioon on otettu myös se, että rakennettu ympäristö on erityisesti tapahtumapaikka ja toiminnalla keskeinen rooli merkitysten syntymiselle. Siksi asukkaita heräteltiin viime syksyn kävelytyöpajassa pohtimaan, mitkä paikat omassa elinympäristössä ovat merkityksellisiä, mitä halutaan säilyttää, mitä olisi muutettava. Jonkin verran tutkijat saivat myös tuolloin jätettyyn asukaskyselyyn vastauksia. – Hyvin menevät yksiin ne, mitä asukkaat pitävät tärkeinä ja mitä asiantuntijat ovat nostaneet esiin, toteaa Saarento. Hänen mukaansa keskustaajamaa koskevassa asukaspalautteessa on positiivinen vire ja perustyytyväisyys palveluihin ja harrastusmahdollisuuksiin. Muutostarpeita tuli esiin melko vähän. – Esimerkiksi varjeltavina nähdään kirkon ja yhteiskoulun ympäristö ja Nihattulanmäki. Jokea pidetään vetovoimatekijänä ja sitä halutaan hyödynnettäväksi enemmän. Ominaista keskustan kehitystarinalle on esimerkiksi se, että viljelymaisema on väistynyt rakentamisen tieltä ja on olemassa enää pieninä peltolaikkuina. Metsäalueita keskustassa ei ole eikä ole juuri ollut aiemminkaan, koska mereltä vapautuneet alueet on historian saatossa muutettu heti viljelysmaiksi. – Erityispiirteenä Mynämäen historiassa ovat lähekkäin sijaitsevat yli 10 talon kylät, sellaisiin ei muualla Varsinais-Suomessa törmää. Hankkeessa kerätyn aineiston ja keskustelun pohjalta laaditaan mahdollisia toimenpidesuunnitelmia ja ehdotuksia kuntien ja maakunnan suunnittelutyön edistämiseksi. – Hankkeen tarkoituksena on testata menetelmiä, mutta toivottavaa tietysti että pilottikuntakin voisi tuloksia hyödyntää omassa suunnittelutyössään, Saarento toteaa.