Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Vaalit Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Muut lehdet Kolumnit Pääkirjoitukset

Palkasta jää käteen vain pari euroa – Köyhyysseminaarissa pureuduttiin velallisten ongelmiin

– Sinä aikana kun Suomessa on ollut nousukausi 2017– 2018, ulosottovelkaisuus on kasvanut suuremmaksi kuin koskaan. Mikä tilanne sitten on, kun suhdanne heikkenee, kansantaloustieteen tohtori, neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen Työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM) alusti Miksi Suomi köyhtyy -seminaarissa kulttuurikeskus Crusellissa sunnuntaina. Liike Nytin järjestämän köyhyysseminaarin juonsi valtakunnan julkkis Riitta Väisänen. Hän tilitti tapahtumassa avoimesti myös omasta velkaantumisestaan. Väisänen kertoi, miten yhtenä päivänä ulosottomiehet vain kävelivät pihaan. – Ja minä kun luulin, että pihaan tuli Jehovan todistajia. Ulosottomiesten tulo oli ihan hirveän nöyryyttävää   Tiaisen mukaan velkaantuneiden määrä on kasvanut Suomessa kovaa tahtia ja jopa Euroopan komissio on varoittanut tilanteesta Suomea. Hän korosti, että seuraavan hallituksen on puututtava tilanteeseen ”isolla kädellä”. – Kun mediassa puhutaan näistä ulkomaisista halpatyöntekijöistä orjina, puhuisin myös ulosotto-orjuudesta. Jos ihminen saa kymmenen euron tuntipalkkaa, hänelle jää siitä vain 2­ - 3 euroa, kun ulosotto ja verottaja vievät rahat päältä. Kahdenkympin tuntipalkasta jää 3– 4 euroa. Tiainen korostikin, että ulosotossa pitäisi olla nykyistä korkeampi suojaosuus. Hän esitti, että 672,30 euron suojaosuus nostettaisiin 900 euroon. Tästä asiasta myös vaaliehdokkaat olivat paneelissa harvinaisen samaa mieltä. Ehdokkaat eivät kertoneet, oliko heillä tiedossa velallisten vaikea tilanne, mutta ainakin Tiaisen puheenvuoron jälkeen, he tukivat ehdotusta. Liike Nytin ehdokas Hilkka Laikko ehdotti suojaosuuden nostamisen lisäksi velallisille nykyistä enemmän maksuvapaita kuukausia. – Jos esimerkiksi pesukone hajoaa, ulosotosta saisi taukoa, jotta ei joutuisi rahoittamaan sitäkin hankintaa velalla, hän perusteli. Pakkohuutokaupoissa Laikon mukaan velallisten omaisuutta myydään liian halvalla. Tähän hän vaati rotia. Jaana Vasama (sd.) korosti, että työnteon pitää olla kannattavaa myös silloin, kun ihminen tekee osa-aikatyötä. Hänestä myös varhaiskasvatuksen ja toisen asteen koulutuksen pitäisi olla maksutonta, jotta kaikilla olisi tasavertaiset mahdollisuudet koulutukseen.   Piia Koriseva (kesk.) ehdotti korkokattoa pikavippeihin liiallisen velkaantumisen estämiseksi. Hän oli myös huolissaan ammatillisen koulutuksen tasosta. – Yrittäjät kertovat, että ammattikouluista tulee nuoria, jotka eivät tunne edes työkaluja. Hän ehdotti oppipoika –  kisälli -järjestelmää Suomeen. Tanja Parkko (kok.) lähtisi vähentämään köyhyyttä sosiaaliturvan uudistuksella. – Pureudutaan kannustusloukkuihin. Työnteon pitää olla aina kannattavampaa kuin kotiin jääminen. Parkko ehdotti myös, että kouluissa olisi talousopetusta, jotta nuoret oppisivat hallittua rahan käyttöä. Jan Vuorenlaakso (vihr.) arvioi, että työ ja koulutus ovat parhaat keinot ennaltaehkäistä köyhyyttä. Hän pohti myös erityisnuorten tilannetta: – 98 prosenttia erityisnuorista on nyt eläkkeellä. Heille pitäisi saada kannustimia työelämään. Reitti-hankkeen kautta olemme pystyneet työllistämään viisi nuorta autotehtaalle. Sami Laaksonen (vas.) muistutti, miten THL:n ja Sitran selvityksen mukaan yhden syrjäytyneen nuoren lisäkustannukset yhteiskunnalle ovat 370 000 euroa. – Meillä on 10 000 nuorta, jotka eivät käy toisen asteen koulutusta, hän totesi. Laaksonen ehdotti lapsilisiin ja opintorahaan 100 euron korotusta, sekä yksinhuoltajien lapsilisiin 200 euron korotusta. Hänen mielestään myös työttömyysturvan ongelmia pitäisi korjata sekä freelancereitten ja pätkätyötä tekevien tilannetta helpottaa. Annemari Kiekara-Sandell (kd.) totesi, että aktiivimalli syrjii syrjäseuduilla asuvia: – Kun julkisella joukkoliikenteellä ei pääse töihin, pitää hankkia oma auto. Siihen ei yhdeksän euroa päivässä riitä.