Ladataan
Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Yhdistystaloille on tarvetta

Patentti- ja rekisterihallitus rekisteröi viime vuonna reilut kaksituhatta uutta yhdistystä. Suomessa oli maaliskuun lopussa kaikkiaan 105 316 yhdistystä. Monessa yhdistyksessä on huomattu, että jäsenistö vanhenee. Uusia, nuoria jäseniä on vaikea saada mukaan toimintaan. Nuorten aikuisten vapaa-ajasta kilpailevat monet asiat. Liikuntaa harrastetaan yhä enemmän yksityisillä saleilla, eikä välttämättä enää kunnan omassa urheiluseurassa. Sosiaalinen media tarjoaa helpon foorumin tavata toisia. Niinpä yhä harvempi viitsii lähteä asukasyhdistykseen, kyläyhdistykseen tai muihin yhdistyksiin. Talkoot kuulostavat hikiseltä hommalta, eikä vastuukaan välttämättä houkuttele. Aktiivisuuden lasku näkyy myös jo tilastoissa. Kun yhdistyksiä on nyt koko Suomessa 105 316, vielä kaksi vuotta sitten yhdistyksiä oli 138 859. Onneksi vielä silti on paljon aktiivisia ihmisiä. Kustavissa on puuhattu yhdistystaloa. Kunta tarjoaa terveyskeskukselta vapautuneita tiloja yhdistyksille, talolta puuttuu vain isäntäseura. Uudessakaupungissakin on yhdistystalotoiveita. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä teki aloitteen, että yhdistystalo perustettaisiin tulevan sivistys- ja hyvinvointikeskuksen yhteyteen. Naantalissa on perustettu kylätaloja. Velkualaiset saivat juuri käyttöön Sinervon talon. Pro Sinervo ry isännöi taloa, mutta myös muilla naantalilaisilla yhdistyksillä on oikeus käyttää tiloja. Kaupungin linjaus tässä asiassa on hyvin toimiva. Yhdistystalot voisivat olla keino herätellä uudestaan suomalaisten yhdistysintoa. Jos yhdistykset vähenevät tätä tahtia kuin parina viime vuotena, menetys on suuri. Järjestöjen työpanos on valtava: kaikenlaiset ympäristötalkoot, hyväntekeväisyystempaukset, lasten ja vanhusten auttamistyö, puhumattakaan pelastustoimesta, jossa sopimuspalokunnat VPK:t ovat korvaamattomia. Sote-uudistuksessakin lasketaan paljon kolmannen sektorin varaan. Yhdistyksillä on suuri merkitys myös ennaltaehkäisevässä mielenterveystyössä. Ne torjuvat yksinäisyyttä ja tarjoavat tukiverkon. Etenkin kun ihmiset muuttavat nyt työn perässä tänne jopa toiselta puolelta Suomea, yhdistystoiminta on yhä tärkeämpää. Some ei korvaa ihmiskontakteja. Vain siellä, missä on ihmisiä, keitetään kahvit ja rupatellaan. Somessa ihminen jää etäiseksi. Yhdistyksillä on suuri merkitys.