Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Vaalit Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Muut lehdet Kolumnit Pääkirjoitukset

Bokashi tekee keittiöjätteestä multaa kuudessa viikossa

Nopea ja hauska, vähän kuin kotieläin. Näin kuvailee Ulla Liimatainen bokashia, joka syö suihinsa keittiön biojätteet, ja tekee niistä valmista elävää multaa kuudessa viikossa. Raumalainen puutarha-alan yrittäjä kävi Mynämäessä luennoimassa bokashi-kompostoinnista Lounais-Rannikon erikoiskasviyhdistyksen tilaisuudessa maaliskuussa. Bokashi oli tuttu termi vain muutamille, ja Liimataisellekin sana oli tullut vastaan vasta muutama vuosi sitten. Sana on japania, ja tarkoittaa fermentoitunutta eloperäistä materiaalia. Bokashissa ei keittiöjätettä mädätetä kuten perinteisessä palavassa kompostoinnissa, vaan kierrättäminen tapahtuu hapattamisen ja käymisen avulla. Menetelmässä pilkottuun ruuanjätteeseen lisätään mikrobeja sisältävää lesettä. Keittiöjäte fermentoituu ja jätteessä lisääntyvät mikrobit nopeuttavat hajoamisprosessia.   Hapattaminen tapahtuu maitohappobakteerien avulla. Ne käyttävät ravinnokseen keittiöjätteen sokereita ja vievät pH:n niin alas, etteivät haitalliset bakteerit pysty enää elämään. Koska fermentointi on ilman happea tapahtuva käymisprosessi, se tuottaa erittäin vähän kasvihuonekaasuja verrattuna tavalliseen kompostointiin. – Bokashiin käyvät kaikki eloperäiset keittiöjätteet kuten vihannekset, kala, liha, leipä, pasta ja riisi, Liimatainen luettelee. Nesteitä bokashiin ei saa laittaa, koska mikrobit eivät viihdy nesteessä. Koska bokashi toimii parhaiten hapettomassa tilassa, kansi pitäisi avata niin harvoin kuin mahdollista. Liimatainen neuvoo keräämään ruokajätteet päivän aikana pienempään kannelliseen astiaan ja lisäämään ne bokashiämpäriin kerran päivässä. – Sillä ei ole merkitystä, miten kauan ämpärin täyttyminen kestää, kunhan muistaa laskea nesteitä välillä pois ja jälkiseisottaa kaksi viikkoa viimeisten jätteiden lisäämisen jälkeen.   Kun bokashiämpäri siis on täyttynyt ruuanjätteistä, astia siirretään huoneenlämpöön sivuun kahdeksi viikoksi, jolloin pilkkoutuminen etenee. Jäte ei kuitenkaan muutu mullaksi vielä tässä vaiheessa, vaan vasta kun fermentoitunut jäte siirretään vielä kahdeksi viikoksi astiaan, johon pistetään alle ja päälle kerros mahdollisimman huonoa multaa. – Itselläni on tässä käytössä iso muovinen muuttolaatikko mutta hyvin siihen sopii myös esimerkiksi lavakaulus. Kun jäte pääsee kosketuksiin mullan kanssa, se maatuu kahdessa viikossa. – Silloinkin pH on vielä aika matala, mutta muutaman viikon päästä se nousee sellaiselle tasolle, että multaan voi istuttaa.     Mullan lisäksi bokashista kertyy runsaasti ravinteita sisältävää suotonestettä, jota voi käyttää kasvien lannoitteena. Neste on erittäin hapanta, joten se täytyy laimentaa vedellä 1:100. Yksinkertaisimmillaan bokashiin voi käyttää tavallista kannellista ämpäriä, mutta sen kanssa ongelmaksi muodostuu se, miten suotonesteen saa poistettua välillä. Markkinoilla olevissa bokashiämpäreissä onkin reiällinen välipohja ja ämpärin alaosassa hana, josta nesteen voi poistaa kantta avaamatta. – Jos ei ole suotonesteelle lannoitekäyttöä, sen voi kaataa vaikka viemäriin, jossa se puhdistaa sitä, Liimatainen vinkkaa.     Suurimpina bokashin hyötyinä Ulla Liimatainen pitää sitä, että sillä pystyy käsittelemään jätteitä pieniä määriä, laatikko kerrallaan. Bokashia voi myös tehdä vuoden ympäri. Talvella hapatetun bokashin voi säilyttää ilmatiiviissä astiassa jopa ulkona, sillä mikrobit eivät kuole pakkasessa. Liimataisen mukaan bokashikompostoitu multa sisältää jopa 50 % enemmän ravinteita verrattuna normaaliin kompostiin. Koska bokashiämpäriä voi pitää vaikkapa keittiössä, Liimataiselta kysytään usein, että haiseeko se. Hän myöntää, että haisee, mutta oikein hoidettuna kuitenkin melko vähän. Hapatukseen kuuluu kevyesti etikkainen haju, sama kuin on itse kuivikkeessakin.