Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Vaalit Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Muut lehdet Kolumnit Pääkirjoitukset

Asumismenojen nousu puhutti omakotiyhdistyksen paneelissa

Vakan alueen kunnissa on äänestäjille tarjoutunut melko hyvin mahdollisuuksia käydä erilaisissa vaalipaneeleissa kuulemassa eduskuntavaaliehdokkaiden kantoja. Mynämäessä tiistai-iltana pidetyn paneelin järjesti Mynämäen seudun pienkiinteistöyhdistys, joten kysymyksetkin painottuivat soten ja ilmastonmuutoksen lisäksi asumiseen liittyviin asioihin. Kirjastossa pidetyssä paneelissa olivat mukana Johannes Yrttiaho (vas.), Markus Blomquist (rkp.), Jan Vuorenlaakso (vihr.), Jaana Vasama (sd.), Pekka Myllymäki (kesk.), Tanja Parkko (kok.), Mika Koivisto (ps.) a Satu Anttila (sin.). Ehdokkaita tenttasivat Lauri Numminen, Heli Karppinen ja Vesa Sinisalo, mutta kovin monta kysymystä ei kahden tunnin puristuksen aikana ehditty läpi käydä. Se kuitenkin selvitettiin heti alkuun, milkä lämmitysmuoto kullakin ehdokkaalla on kotonaan käytössä. Muutama oli vaihtanut öljyn maalämpöön, muutamalla vaihto oli harkinnassa ja sähkölämmittäjilläkin oli rinnalla joko puu, ilmalämpöpumppu, aurinkopaneelit tai lämmön talteenottojärjestelmä, ja rivitaloasukkailla kaukolämpö. Omakotiyhdistyksen huolena ovat koko ajan nousevat asumismenot, ja siksi kartoitettiin ehdokkaiden mielipiteitä kiinteistöverotuksesta, sähkön siirtomaksusta ja varainsiirtoverosta. Ehdokkaat olivat melko yksituumaisia siitä, että kiinteistövero kohtelee kansalaisia eriarvoisesti siinä mielessä, että haja-asutusalueella asuvat eivät saa veronsa vastineeksi esimerkiksi teiden hoitoa tai tievalaistusta kuten taajamassa asuvat. Jaana Vasama tosin muistutti, että kiinteistöverojen merkitys on kunnille hyvin erilainen ja siksi on vaikea arvioida asiaa laajemmin: esimerkiksi Uudessakaupungissa se on 8 prosenttia verotuloista kun taas Kustavissa 40 prosenttia. Pekka Myllymäki heitti myös toisenlaisen ajatuksen veron käytöstä: – Demokratian nimissä voisi miettiä alueellista rahankäyttöoikeutta vastikkeeksi. Eli jos joltain alueelta kerätään kiinteistöveroa, niin voitaisiinko kunnan budjettia kehittää niin, että sillä alueella ihmiset voisivat päättää vaikkapa niin, että rahoitetaanko kyläkoulu tällä rahalla? Nyt kiinteistövero tulee kunnan verotulona kunnan yleiskatteeksi. Johannes Yrttiahon mielestä kiinteistöverotus kohdistuu pahimmin pieni- ja keskituloisiin. – Kiinteistökin on pääomaa, mutta se ei ole järkevää että jos on kiinteistö omaan käyttöön olemassa, niin sitä verotetaan. Verotus pitäisi kohdentaa sijoitustoimintaan, ja niin se pääomaverotuksella tietysti kohdentuukin, mutta siinä ei ole progressiota. Sähkönsiirtomaksut ovat ehdokkaiden mielestä suhteettoman korkeita, ja moni vaati maksulle asetettavaksi kattoa, mutta ratkaisua alentamiseen ei ollut tarjolla. Tanja Parkko totesi, ettei sähköverkon ostaminen takaisin valtiollekaan alentaisi kuluja, koska sähkön toimittamisen varmistaminen maakaapeloinnilla on kuluja nostanut. Jan Vuorenlaakso totesi omasta sähkölaskustaan huomanneensa, että siirtomaksu on Vakka-Suomessa kalliimpi kuin esimerkiksi Raumalla. – Sähköyhtiön hallitus on tehnyt päätöksen, että se ei pistä raumalaisia maksamaan vakkasuomalaisten sähkönsiirron turvaamista. Se on tärkeä kysymys että halutaanko me että meillä on elämän edellytykset kaikkialla Vakka-Suomessa? Ehkä joudumme maksamaan verkon varmuudesta enemmän, jos halutaan asua täällä, mutta kyllä se on asia joka kirpaisee. Markus Blomquist haluaisi kiinnittää huomion siihen, että kun isot kansainväliset yritykset ostavat jotakin Suomesta, ne eivät voisi sisäisten lainojen kautta siirtää kaikkia tuottoja muualle. – Tällä hetkellä se on niille todella helppoa. Esimerkiksi Ruotsissa se on estetty. Mika Koivisto muistutti myös, että sähkölaskussa yhtä suuri komponentti on sähkövero, ja siitä päättäminen on eduskunnan käsissä. Varainsiirtoveroakaan ei juuri kannatettu, tosin muistutettiin vastuullisuudesta: jos otetaan valtiolta verotuloja pois, jostain pitää niitä myös lisätä. Satu Anttila totesi varainsiirtoveron olevan kuin perintövero: samasta kohteesta maksetaan veroa monta kertaa. – Molempia pitäisi järkeistää. Varainsiirtovero nähtiin myös esteenä ihmisten muuttamiselle työn perässä toiselle paikkakunnalle.