Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Vuosina 2014–2018 U:gin puutaloalueella sattui 10 rakennuspaloa tai -palovaaraa – Vain yhdessä kohteessa palovaroitin

Uudenkaupungin keskustassa sattui vuosien 2014–2018 välillä yhteensä 38 tulipaloa, joista seitsemän oli rakennuspaloa ja kolme rakennuspalovaaraa. Maastopaloja joukossa oli kaksi, liikennevälinepaloja seitsemän ja muita tulipaloja 19. Tämän vuoden helmikuussa puutaloalueella syttyi tulipalo kahdeksan asunnon pienkerrostalossa. Lukuisten, pienellä alueella tapahtuneiden tulipalojen johdosta Uudenkaupungin paloasemalla pidettiin maanantaina yleisötilaisuus, jonka jälkeen tiistaina alueella tehtiin ylimääräinen palotarkastus. – Vertailun vuoksi Naantalin keskustassa sattui viiden vuoden aikavälillä 22 tulipaloa ja Loimaalla 15. Vähäisten määrien takia niitä on vaikea tarkasti verrata ja analysoida, johtava palotarkastaja Knut Lehtinen sanoo. Vuosien 2014–2018 välillä tapahtuneiden rakennuspalojen ja rakennuspalovaarojen yleisin syttymissyy Uudessakaupungissa oli hieman yllättäen sähkölaitteen tai sähköasennuksen vika kolmessa kohteessa. Tavallisin rakennuspalon syy, ruuanlaitto, puuttui listalta kokonaan. – Tässä suhteessa Uusikaupunki on poikkeus, mikä saattaa johtua siitä, että kyseessä on vanhojen talojen alue, eivätkä sähköt ehkä ole ihan niin hyvässä kunnossa, Lehtinen sanoo. Muiksi rakennuspalon syttymissyiksi tilastoitiin koneen tai laitteen vaurio, savuke, nokipalo ja vaurio tulisijassa tai hormissa. Tahallaan sytytettyjä rakennuspaloja oli yksi, ja kahdessa syy jäi tarkemmin määrittelemättä. Vain yhdessä kymmenestä rakennuspalokohteessa oli palovaroitin, mitä Lehtinen pitää valtakunnallisesti poikkeuksellisena. Missään rakennuspalokohteessa ei oltu yritetty alkusammutusta. Kahdessa kohteessa palo oli kehittynyt liian suureksi, kolmessa kohteessa syyksi kirjattiin toimintakykyisten ihmisten puute ja yhdessä alkusammutusvälineitä ei ollut saatavilla. – Alkusammutus riippuu siitä, havaitaanko palo tarpeeksi ajoissa. Jos palovaroitinta ei ole, alkusammutusta ei pystytä tekemään, Lehtinen huomauttaa. Sinänsä alkusammutuksen puute ei ole rakennuspalokohteissa tavatonta. Paikallaolijoille tärkeintä on ottaa muut mukaan, sulkea ovet takanaan ja soittaa hätänumeroon. – Se on vähin ja paras mitä voi tehdä, ja alkusammuttaminen on siihen ekstraa. Maalaisjärjellä voi ajatella, että silloin kun itse uskaltaa mennä tilanteeseen, alkusammutusta kannattaa yrittää. Mutta kynnys on kaikilla yksilöllinen, johtava palotarkastaja Kari Kummunsalo sanoo.