Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Vaalit Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Muut lehdet Kolumnit Pääkirjoitukset

Väyrynen listasi U:gissa tähtiliikkeen pääteemat

Seitsemän tähden liikkeen puheenjohtaja Paavo Väyrynen tiivisti tiistaina Uudessakaupungissa uuden puolueen eduskuntavaaliteemat viiteen pääkohtaan. Väyrynen vakuutti, että puolueella on mahdollisuuksia saada ainakin yksi kansanedustaja lähes kaikista manner-Suomen vaalipiireistä. Väyrysen mukaan liittyminen Euroopan unioniin vei oleellisen osan Suomen itsenäisyydestä. – Euroopan talousalueen jäsenenä itsenäisyys olisi säilynyt. Nyt euroalueessa itsenäisyys on edelleen kaventunut. Tämä on ollut kova isku, sillä kymmenen vuoden aikana kansantalous ei ole kasvanut ja työttömyys on ollut korkealla tasolla. Samaan aikaan Ruotsin kansantalous on kasvanut 25 vuotta prosenttia, Väyrynen totesi. Väyrynen korosti myös puolueettomuutta. – Suomen ei pidä liittyä Natoon eikä EU:n sotilasliittoon. Yksi puolueen pääteemoista liittyy maahanmuuttoon. – Sen pitää olla hallittua, mutta se on ollut holtitonta. Tästä ovat kaikki muut puolueet vastuussa. Rajatarkastukset olisi jo pitänyt palauttaa ja pakolaiskiintiötä pitäisi laskea, koska Suomeen on tullut runsaasti turvapaikanhakijoita. Väyrynen viittasi alkiolaiseen ideologiaan, jonka mukaan köyhää kansaa ei saa unohtaa. – Keskustalla on tässä työssä loistavat ansiot, mutta tällä hallituskaudella on tapahtunut käänne. Väyrysen viides nosto koski aluepolitiikkaa. – Maakuntia on aiemmin kehitetty aktiivisesti ja 80-luvulla pyrittiin hillitsemään muuttoa pääkaupunkiseudulle. Nyt olemme siirtyneet metropolipolitiikkaan, joka on haitallista sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta. Väyrynen perusteli, miksi pitkäaikainen keskustavaikuttaja ja sittemmin kansalaispuolueen perustaja toimii nyt uudessa puolueessa. – Kun vuonna 1970 tulin valituksi eduskuntaan, silloiset nuoret alkoivat nostaa keskustaa romahduksen jälkeen. Löysimme alkiolaiset aatteet ja vihreät ympäristöarvot. Keskusta oli taas 80-luvun lopulla Suomen suurin puolue. Kun mukaan tuli taas uusi nuorten sukupolvi, puolue alkoi liberalisoitua, Väyrynen muisteli. – Ratkaiseva käänne tapahtui, kun Juha Sipilän hallitus kasattiin neljä vuotta sitten. Kaikki keskustan ministerit olivat lähellä kokoomusta olevia liberaaleja. Perustin kansalaispuolueen, mutta se kaapattiin ja tuhottiin, joten siksi piti perustaa vielä uusi puolue. Väyrynen kuvaili uutta puoluetta ainutlaatuiseksi poliittiseksi liikkeeksi, joka kokoaa jäseniä ja kannattajia yli puoluerajojen. – Voisimme saada jopa 15 kansanedustajaa, mutta valtakunnalliset mediat ovat pimentäneet meidät. Esimerkiksi Yle on sulkenut puolueen vaalitenttien ulkopuolelle. Väyrynen ynnäili, että hänen henkilökohtainen äänimääränsä viime presidentinvaaleissa riittäisi puolueen ehdokkaiden läpimenoon useissa vaalipiireissä.