Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Pahamaineinen maaseutu

Miksi media uutisoi maaseudusta niin negatiivisesti? Pitääkö koko maaseutu-sanasta luopua? Muun muassa näitä kysymyksiä esitettiin Haloo maaseutu! -viestintäseminaarissa Turussa tiistaina. Seminaariin osallistui 180 maalla asuvaa tai töitä tekevää ihmistä. Seminaariin oli kutsuttu myös median edustajia vastaamaan kysymyksiin. Mikä sitten on negatiivista uutisointia? Kun Ruokavirasto julkisti keskiviikkona maataloustukitiedot, siitä syntyi uutisia, joissa kerrottiin, miten esimerkiksi sauvolainen Salmensuun tila sai viime vuonna 858 000 euroa viljelijätukia tai että Uudessakaupungissa toimiva Vihannes-Laitila sai tukia 444 000 euroa. Vaikka uutinen sinällään olisi neutraali, lukijat tulkitsevat tietoja oman kokemuspiirinsä kautta. Koko ikänsä kaupungissa asunut voi kauhistella, miten paljon maatilat saivat jälleen tukia. Tukisummathan kuulostavat suurilta. Tosiasiassa viime vuonna tukea saavien tilojen määrä väheni noin tuhannella. Maatalouden kannattavuus on ollut viime vuosina yleisesti heikkoa. Takana on kaksi kovaa kesää: viime kesän rutikuiva ja kuuma hellekausi ja edellisvuoden piinaavat sateet. Myös tuottajahinnat ovat liian alhaisia. Jos maaseudun arkea ei tunne yhtään, ei tiedä, miten yli puolet maatalousyrittäjistä tekee ensin täyden työpäivän vieraalla ja sitten vielä kotitilan työt. MTK:n mukaan maataloudesta saatavat bruttotulot ovat laskeneet vuosina 1995–2014 noin 40 prosentista kolmasosaan. Tästä syystä peräti 37 prosenttia maatalousyrittäjistä kokee työnsä henkisesti rasittavaksi. Tätä taustaa vasten on rankkaa, jos kokee vielä median uutisoinninkin negatiivisena. Ja kyllähän se siltä vaikuttaakin. Julkisessa keskustelussa näkyy kaupungit ja maaseutu – vastakkainasettelua. Kun Helsingin pormestari ja hänen hengenheimolaisensa puhuvat kärjekkäästi suurkaupunkien puolesta, syntyy helposti sellainen mielikuva, että kaikki varallisuus ja innovaatiot syntyvät suurissa kaupungeissa. Maaseudun tuotanto ja innovaatiot jäävät vaille vastaavaa huomiota. Haloo maaseutu -seminaarissa pohdittiin myös, mistä näitä kuplia syntyy. Yksi vastaus on median keskittyminen. Kun mediatalot ovat fuusioituneet ja vähentäneet väkeä, resurssit ovat keskittyneet pääkaupunkiseudulle. Toimittajista yhä harvemmalla on enää luontaista yhteyttä maaseutuun. Maaseutu tarvitsee nyt omia kovaäänisiä puolestapuhujia.