Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Vaalit Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Muut lehdet Kolumnit Pääkirjoitukset

Suomen tulevaisuus on maaseudun luonnonvaroissa ja kaupunkien kestävässä kasvussa

Tulevaisuudessa jokainen tuote, jonka ympärillämme näemme, voidaan biotalouden menetelmin valmistaa metsästä, pelloilta tai jätteestä tulevasta eloperäisestä materiaalista. Suomessa on suuri uusiutuvan energian ja materiaalien potentiaali, mutta todellista askelta biotalouteen emme ole ottaneet. Tähän asti tuntemamme talouskasvu on perustunut fossiiliseen energiaan, kuten öljyyn tai kivihiileen. Nyt fossiilisen energian käyttöön perustuva talouskasvu on maailmanlaajuisessa käännepisteessä ilmastonmuutoksen hillinnän vuoksi. Tarvitsemme lisää biotalouden yrityksiä, joiden tuotteilla ja työllä voimme turvata hyvinvointimme tulevaisuuden. Suomen biotalouden nousu tekee tarpeettomaksi nykyisen trendin, jossa kaavoitusta ohjaillaan metropoli-ideologian mukaisesti muutaman kaupungin rakennemallialueelle ja jossa julkista tie- ja raiderahaa kohdennetaan vain Helsingin seudulle. Nykyinen kuntarakenteemme on kuin luotu biotalouden tarpeisiin, sillä ihmiset, kylät ja kunnat ovat valmiiksi hajallaan. Väkiluvultaan pienenä ja alueeltaan suurena sekä harvaanasuttuna maana Suomi ei pysty luomaan kilpailuetuaan metropolien rakentamisella. Biotaloudessa tuotanto on hajautettu, mutta yritykset ja niiden uudet tuotteet ovat yhteydessä joustavasti koko maailmaan. Pohjanmaa, Varsinais-Suomi tai Pohjois-Karjala ovat biomateriaalien vaatimalla etäisyydellä toisistaan, mutta silti riittävän lähellä. Digitaalinen aikakausi toimii Suomen eduksi, kun etätyökään ei ole nykyhetkessä ongelma. Uusiutuviin energialähteisiin perustuva talokohtainen energiantuotanto, ”taloni on energiani”, sekä lähiruoan uudet tuotantomuodot ovat valtaisa uusien tuotteiden ja liiketoimintojen mahdollisuus. Viheliäisen lisän uudelle talouskasvulle tuo väestönkasvun myötä ruoan riittävyys ja kilpailu uusiutuvista luonnonvaroista maailmassa. Nykyisillä kulutustottumuksilla ei maapallolla pystytä tuottamaan kysynnän kasvun edellyttämää määrää ruokaa. Ruokaketju, jossa energiaomavaraisten maatilojen ruokaylijäämät siirretään kaupunkeihin, on vielä saavuttamatta. Valitettavasti tälläkin hetkellä Suomen ja maapallon tilojen tärkein varuste on polttoöljysäiliö eli farmitankki. Maapallomme ruokaturva on vihreän vallankumouksen jälkeen perustunut öljyyn ja keinokasteluun. Suomen tulevaisuus on myös hajallaan maaseudulla ja pienissä kaupungeissa, ei vain metropoleissa. Historiamme on sopivasti hajauttanut nykyisen asutuksemme. Maatamme on siunattu peltojen ja metsien biomassoilla sekä runsaalla makean veden määrällä. Suomen tulee kytkeytyä irti väärien ja vanhanaikaisten tuotteiden valmistamisesta ja edetä päättäväisesti kohti taloutta, jonka ideana on, että jokainen tavara voidaan valmistaa biomassasta. Pekka Myllymäki kunnanhallituksen puheenjohtaja (kesk.) Mynämäki