Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Mistä asukkaita maaseudulle?

Suomi näyttää tiivistyvän muutamaan keskukseen eli suurimpiin kaupunkeihin. Tällaista viestiä on viime vuosina kuultu moneen otteeseen, viimeksi aluetieteilijä Timo Aron suulla. Tämäkö siis on maaseudun ja kylien kohtalo, kasvattaa ja kouluttaa ihmisistä kaupunkilaisia? Kaikissa kunnissa tätä kehitystä ei ihan purematta niellä. Osa on lähtenyt ihan vakavissaan markkinoimaan itseään potentiaalisina asuinpaikkoina eli kilpailemaan asukkaista. Paikan markkinoinnissa yleisin virhe tehdään kunnissa kuitenkin jo heti alkumetreillä, markkinointikeinoja suunniteltaessa: Lähdetään kapea-alaisesti markkinoimaan vain myytävää tuotetta, esimerkiksi yksittäistä tonttia. Unohdetaan, että asiakasta kiinnostaa tontin koon ja hinnan lisäksi myös se, mitä tontin rajojen ulkopuolelta löytyy. Millaisella alueella tontti sijaitsee? Mitä siellä tapahtuu? Millaista ympäristöä tämä paikka tarjoaa? Entä harrastusmahdollisuudet tai asiointi terveyskeskuksessa? Mielikuvat ratkaisevat. Useat kaupungit ja kunnat yrittävät jo aktiivisesti ja ajan hengen mukaisesti brändätä itseään ja alueitaan eikä ajatus ole vieras kylätasollakaan. Usein brändäys käsitetään kuitenkin väärin vain yksittäisinä markkinointitoimenpiteinä, kuten iskulauseina ja logojen väkertämisinä, vaikka nämä ovat vain jäävuoren huippu. On ymmärrettävä, että brändäys on pitkäjänteistä strategista toimintaa. Poliittinen päätöksenteko vaikuttaa väistämättä paikkatuotteen menestymiseen. Kuntavaalikaudet ovat varsin lyhyitä ajanjaksoja. Etenkin kuntakeskusten ulkopuolella on vaikea houkutella uusia asukkaita, jos kunnan suunta muuttuu aina muutaman vuoden välein tai kunnassa toinen käsi piirtää alueelle huikeaa kehitysvisiota ja toinen käsi vetää punakynällä jonkin keskeisen palvelun yli. Alueen identiteetti ja imago mahdollistavat alueelle pysyvästi parempaa houkuttelevuutta ja vetovoimaa. Työ vaatii resurssien kartoitusta ja ennen kaikkea yhteistä näkemystä ja kaikkien toimijoiden sitouttamista. Alueen imagon rakentaminen jää heikolle pohjalle, jos sen tekee kunnan palkkaama konsultti pikaisesti mainostoimiston avustuksella. Kaikella viestinnällä on vaikutuksensa. Siksi ei ole olennaista vain se, kuinka paikasta viestitään ulospäin, vaan myös se, kuinka asukkaat keskustelevat paikasta keskenään ja mikä on viestin perimmäinen sanoma? Arvostavatko asukkaat paikkaa? Keskitytäänkö viestissä puutteisiin vai alueen kehittämiseen ja hyviin ominaisuuksiin? Brändäämisen päämääränä on luoda lisäarvoa alueelle, olipa se sitten kunta tai kylä; vahvistaa alueen sopeutumiskykyä yhteiskunnan muutoksiin, tarttua olemassa oleviin mahdollisuuksiin ja ylläpitää alueen elinvoimaisuutta. Alueen markkinointi on väline asukkaiden, matkailijoiden, investointien ja yritysten saamiseksi alueelle. Se on väline myös niille tahoille ja toimijoilla, jotka jo toimivat paikassa ja paikan hyväksi. Maaseudulla on resursseja pärjätä jatkossakin kilpailussa vaikkapa niistä uusista asukkaista. Suuri haaste lienee siinä, että uskalletaan tehdä asioita toisin kuin ennen. Nostetaan esille esimerkiksi ilmastoteot, aktiivinen yhdistystoiminta, lähiliikuntamahdollisuudet tai elävä kulttuuri.   Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen kyläasiamies Varsinais-Suomen Kylät ry