Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Vaalit Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Muut lehdet Kolumnit Pääkirjoitukset

Kipsiä pelloille vai ei? – Viljelijät eivät välttämättä innostu ympäristönministeriön rahoittamasta kipsihankkeesta

Ympäristöministeriö ohjaa nyt toimillaan viljelijöitä levittämään kipsiä pelloille. Ministeriö on päättänyt vauhdittaa vesiensuojelua 45 miljoonalla eurolla. Tästä 20 miljoonaa euroa osoitetaan SAVE-kipsihankkeeseen, jonka tavoitteena on vähentää vesistöjen fosforikuormaa. Mynämäen MTK:n puheenjohtaja Aarne Lehtonen ei innostu varauksettomasti hankkeesta: – Siinä on hyvät ja huonot puolet. Kipsi kyllä sitoo fosforia, mutta kun sitä on testattu syysviljamaille, syysvilja kuoli, koska se vaikutti maan johtolukuun. Lehtosen mukaan kipsin levittäminen vaatisi, että pelto pitäisi mullata. – Siinä taas on se ristiriita, että ympäristötuki edellyttää kasvipeitteisyyttä. Pellon pitäisi olla muokkaamatonta. Lehtonen ei ole tästä syystä lainkaan varma, että viljelijät innostuvat SAVE-kipsihankkeesta. Hän sanoo, että jokainen viljelijä joutuu harkitsemaan sen omallaan kohdallaan. – Minkälaisen ympäristötason on valinnut, se ratkaisee. Ympäristötuki voi olla 80, 60, 40 tai 20 prosenttia tai ei mitään. Jos on valinnut 80 prosentin kasvupeitteisyyden, vain 20 prosentille peltoalasta voi ottaa kipsiä.   SAVE -kipsihankkeen vetäjä, Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen sanoo, että tärkeää olisi saada kaikki mahdolliset ja soveliaat pellot mukaan. – Mutta tietysti erityisesti ne pellot, joilla on korkea P-luku tai jotka ovat erittäin eroosiaherkkiä. Lehtonen sanoo, että aika näyttää, miten viljelijät hankkeeseen suhtautuvat. – Hyötyjä ei ole viljelijä. Ensisijaisesti suurin hyötyjä on se taho, mistä kipsiä tulee, hän viittaa Yaran Siilinjärven tehtaaseen. Hän uskoo, että esimerkiksi säät vaikuttavat viljelijöiden ratkaisuun. Jos ensi syksy on kuiva, kuten viime vuonna, hankkeeseen voi löytyä enemmän lähtijöitä. Mutta jos syksy on märkä, hanke ei viljelijöitä houkuta. Aarne Lehtonen olisi toivonut, että Suomessa olisi otettu mallia Ruotsista, jossa samaa valumaongelmaa on hoidettu rakennekalkituksella. Suomessa on vedottu siihen, ettei rakennekalkin vaikutuksista ole vielä riittävästi tietoa. Naapurimaasta sitä tietoa voisi kuitenkin saada. – Rakennekalkituksesta viljelijäkin hyötyisi. Se parantaa maan rakennetta, satoisuus paranee, kun pellon kosteuden kantokyky paranee. Siitä viljelijöiden keskuudessa ei pidetä, että vain maatalous nähdään vesistöjen kuormituksen lähteenä. – Kun kysyn Itämeren tutkijoilta, että mikä luonnon oma taustavalunta on, niin kukaan ei osaa vastata, Lehtonen suomii. – Ympäristön kuormittajia on monia muitakin. Rahoitus vesiensuojeluun on budjettiriihessä linjattu vuosille 2019– 2021. Varsinais-Suomessa hanketta koordinoi Varsinais-Suomen Ely-keskus. – Todennäköisesti viljelijän ei tarvitse sitoa rahaa tähän lainkaan tai korkeintaan tilapäisesti levityksen kustannuksen verran ja se maksetaan takaisin, Ollikainen sanoo. Yara ja John Nurmisen Säätiö ovat tehneet sopimuksen, jonka mukaan Yara lahjoittaa säätiölle Vantaanjoen kipsihankkeeseen 2 500 hehtaarin kipsikäsittelyyn tarvittavan kipsin. Peltojen kipsikäsittely toteutetaan pääasiassa tämän vuoden aikana. Hankkeessa käsitellään Vantaanjoen valuma-alueen peltoja kipsillä, mikä vähentää ravinne- ja kiintoaineskuormitusta Vantaanjokeen ja Suomenlahteen. Onko Yaran Uudenkaupungin yksiköllä vastaavia hankkeita Varsinais-Suomessa, toimitusjohtaja Tommi Hevonoja? – Toimimme Yara Suomen sisällä tiiviissä yhteistyössä eri tehtaiden ja segmenttien välillä. Jos näemme tarpeelliseksi tehdä yhteistyötä joltain osin tämän asian suhteen, näin luonnollisesti tehdään. Kipsin toimitukset tapahtuvat kuitenkin Siilinjärveltä. Voisiko U:gin jätekipsikasoja hyödyntää kipsihankkeessa? – Valitettavasti Uudenkaupungin kipsi ei ole alkuperäisestä fosfaattilähteestä johtuen yhtä sopivaa tähän tarkoitukseen kuin Siilinjärven kipsi, joten Uudenkaupungin kipsikasaa ei tulla hyödyntämään tässä hankkeesssa. Kuinka paljon jätekipsiä on tällä hetkellä ja mitä sille on tehty? – Kipsiä on useita miljoonia tonneja sekä Siilinjärvellä että Uudessakaupungissa. Kipsiä käytetään lannoiteprosesseissa sekä sille pyritään etsimään uusia käyttökohteita jatkuvasti. Historiallisesti varastoitu ja Siilinjärvellä vuosittain tuotettu määrä on kuitenkin niin suuri, että olemassa olevat käyttökohteet eivät riitä käyttämään tuotettua kipsiä, vaan Siilinjärven kasa jatkaa edelleen kasvuaan.