Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Vaalit Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Muut lehdet Kolumnit Pääkirjoitukset

Vanhustyö nyt tarkassa syynissä – Uusikaupunki harkitsee hoitajamitoituksen nostamista 0,7:ään

Aluehallintovirasto (Avi) on vaatinut kuntia tekemään ylimääräisiä valvontakäyntejä yksityisiin hoivakoteihin. Vanhustyö on nyt muutenkin tarkassa syynissä, sillä myös kunnat itse ovat lähteneet tekemään yllätyskäyntejä yksityisiin palveluyksiköihin. Uudenkaupungin vanhustyön johtaja Kirsi Routi-Pitkänen selosti tiistaina vanhusneuvostolle ja eläkeläisyhdistysten edustajille perinpohjaisesti Uudenkaupungin vanhustyön tilanteesta. Hän kertoi, että kaupunki tekee tänä keväänä tavanomaisten valvontakäyntien lisäksi myös pari yllätyskäyntiä sosiaalialan yksityisiin yksiköihin. – Sitä en voi sanoa, mihin ne kohdistuvat, muutenhan ne eivät olisi yllätyskäyntejä. Vanhusneuvostosta todettiin, että juuri tämäntapaisia yllätyskäyntejä toivottaisiin lisää. Vanhusneuvostosta ehdotettiin myös, että heiltä voisi lähteä edustaja mukaan käynnille. Routi-Pitkänen ei uskaltanut sitä luvata, kun käynneillä käsitellään myös asiakkaiden henkilökohtaisia asioita. Paikalla ollut kaupunginhallituksen puheenjohtaja Heikki Wala lupasi, että kaupunginhallitus selvittää asiaa.   Uudessakaupungissa on 212 vanhusten hoitopaikkaa, joista lyhytaikaisia on 36. Kaupunki käyttää myös yksityisiä hoivayksiköitä omien paikkojensa lisäksi. Kaupungin omissa ja yksityisissä hoivakodeissa ja palveluyksiköissä on yksi selkeä ero: kaupungin hoitajamitoitus on 0.6, kun useissa yksityisissä se on 0.5, eli kansallisen suosituksen tasolla. – Kyllähän se hoitajamitoitus alhainen on, Routi-Pitkänen myönsi. – Kun kotihoitoon on satsattu, ikääntyneet asuvat yhä kauemmin omassa kodissaan. Tämän seurauksena ympärivuorokautiseen hoitoon sijoittuu entistä huonokuntoisempia vanhuksia. 0.5:n hoitajamitoitus ei siihen riitä, Routi-Pitkänen totesi omana mielipiteenään. Uudenkaupungin valtuustossa tehtiin 4.3. aloite hoitajamitoituksen nostamiseksi 0.7:n tasolle kaikissa kaupungin alueella toimivissa hoitoyksiköissä. Kaupunginhallitus päätti tämän viikon maanantaina antaa aloitteen sosiaali- ja terveyskeskuksen valmisteltavaksi. Routi-Pitkänen sanoi, että hänestä 0.7:n taso olisi toivottava, kun hoidettavat ovat heikkokuntoisia. Hän korosti, että kunnan vastuulla on hoitaa valvontaa yksityisissä hoitoyksiköissä, mutta vain Avi voi korottaa niiden hoitajamitoituksen vaatimusta. Uudessakaupungissakin on muutama yksityinen yksikkö, joissa Aluehallintovirasto on korottanutkin hoitajamitoitusta. Esimerkiksi Attendo Hellä joutui nostamaan viime vuonna hoitajamitoituksen 0.6:een. Osa yksityisistä on myös oma-aloitteisesti nostanut hoitajamitoitusta, kun on huomattu asukkaiden kunnon sitä vaativan. Esimerkiksi Rinnekoti Jäsperlän luvassa hoitajamitoitus on 0.53, mutta yksikön oman ilmoituksen mukaan se on nostettu 0.63:een. Vanhusneuvostosta kyseltiin, miten virkamiehet sitten pystyvät valvomaan, ettei hoitajamitoituksessa ole mukana haamuhoitajia. – Onhan se haastavaa, Routi-Pitkänen myönsi. – Hoitajamitoitukseen ei pitäisi laskea esimerkiksi sitä, jos hoitaja pesee pyykkiä, vaan hoitajatyön pitäisi olla aitoa hoitotyötä. – Myös työvuorolistat ovat hyvin erilaisia, osa käsinkirjoitettuja. Valvonta perustuu siksi paljolti myös asukkaiden omaisilta tulevaan palautteeseen sekä ylimääräisiin valvontakäynteihin.   Ilta-Sanomat listasi 12.3. kunnat paremmuusjärjestykseen sen mukaan, miten ikääntyneet voivat. Mittarina käytettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreita kuntatilastoja. Arviointikriteereinä olivat muun muassa kotihoidossa olevien määrä, tehostettu palveluasuminen sekä vanhusten lääkkeiden käyttö. Mitalisijoille nousivat Utsjoki, Rautjärvi ja Taipalsaari. Naantali oli ainoa Varsinais-Suomen kunta, joka nousi 10. parhaan joukkoon. Vakan alueen muiden kuntien sijoitukset olivat: Nousiainen 14., Taivassalo 15., Uusikaupunki 30., Masku 102., Mynämäki 169., Kustavi 172. ja Vehmaa 246.