Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Vaalit Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Muut lehdet Kolumnit Pääkirjoitukset

Hävittäjämiljardit hyötykäyttöön

Lähestyvissä vaaleissa valittava Suomen eduskunta tekee päätöksiä sekä ilmastonmuutoksen hillitsemisestä että hävittäjähankinnasta. Hävittäjähankinnat ovat mittava menoerä valtiontaloudelle. Sipilän hallitus käyttää jo nyt vuosittain miljoona euroa Hornetit korvaavien hävittäjien hankinnan valmisteluun, ja armeijamme evp.-kenraalit lobbaavat kauppaa ulkomaisten aseteollisuusfirmojen edustajina. Hävittäjähankintaan uppoaisi ensin 7–10 miljardia euroa, elinkaarimallilla kustannukset nousisivat yli 30 miljardiin. Jo Kioton ilmastosopimuksesta lähtien, Yhdysvaltojen painostuksen takia, aseteollisuus ja armeijat ovat saaneet jatkaa saastuttamista ilman, että niiden kasvihuonepäästöjä valvotaan tai niitä velvoitetaan toimimaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Suomessakin hävittäjähankinnat uhkaavat jäädä ilmastokeskustelun ulkopuolelle. Rauhanliike katsoo, että on väärin jättää huomiotta hävittäjien vahingollisuus ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Helsingin Sanomien (30.8.2018) mukaan Suomen sotilasilmailu aiheutti vuonna 2017 kasvihuonekaasupäästöjä noin 144 000 tonnia, kun merivoimien laiva- ja veneliikenne aiheutti n. 17 000 tonnin kasvihuonekaasupäästöt. Yksi yliäänihävittäjä kuluttaa tunnissa liki 5000 litraa kerosiinia. Asevarustelu pahentaa ilmastokriisiä ja heikentää turvallisuutta koko maailmassa. Kehityksestä hyötyy vain aseteollisuus. Juuri nyt raaka-aineita, energiaa ja osaamista tarvittaisiin maapallon ongelmien ratkaisemiseen yhteistyössä. Ilmastonmuutos näkyy jo sään ääri-ilmiöinä ja pakolaisuutena, emme voi enää väistää vastuutamme sen torjumisessa. Nopeimmin ilmastonmuutokseen varautumista voitaisiin rahoittaa sotilasmenoista. Nyt on pakko tehdä arvovalinta haluammeko pelastaa planeettamme tuleville sukupolville vai käytämmekö miljardeja miljardien perään asevarusteluun joka, kuten tiedämme, niitä käytettäessä saavat aikaan pelkkää tuhoa ja kuolemaa. Hävittäjien kyseessä ollen ne eivät monen asiantuntijan mukaan ole edes järkevä hankinta maamme puolustuksenkaan kannalta, esim. vain kahden Super-Hornetin hinnalla Suomi pystyisi hankkimaan korkean kantaman ilmatorjuntaohjukset koko maan puolustamiseksi. Pekka Visuri, suomalainen upseeri, professori ja politiikan tutkija kirjoitti vuosi sitten Turun Sanomissa ”Meille hävittäjät ovat iso lunnasraha kuvitellusta Yhdysvaltojen suojelusta pahassa maailmassa. Tosiasiassa Yhdysvallat ei koskaan sitoudu täysin, vaan jättää harkintavallan itselleen. Pekka Visurin mukaan se näkyy Naton peruskirjaa myöten.” “Rauhan aikana ilmavalvontaamme riittää yksi kahdentoista koneen hävittäjälaivue. Sodan aikana nykyaikainen ilmatorjunta suojaisi elintärkeät kohteet”, sanoo Visuri. Ilmavoimat ja hallitus ajavat hankintapäätöstä kiireellisenä ja itsestään selvänä, vaikka syyt siihen ovat tekaistuja. Hornetit lentävät vielä ja niille voidaan saada lisää käyttövuosia käyttötunteja vähentämällä. Ruotsi on myös tarjoutunut vuokraamaan hävittäjiä ilmavalvontaan. Ilmastosopimuksen kriittiseen vuoteen 2030 on enää 11 vuotta, katsotaan silloin, miten ilmastokriisin torjunnassa on edistytty ja mihin silloin on tarvetta. Maamme turvallisuuspolitiikka painottuu nykyisellään yhä enemmän militarismin ja asevarustelun suuntaan. Ulkopoliittiset ja diplomaattiset aloitteet sekä naapurisovun edistäminen ovat jääneet taka-alalle. Suomi on puolueettoman sovittelijan roolin sijasta siirtynyt vastakkainolon osapuoleksi. Voimavarojen haaskaaminen asevarusteluun ja sen seurauksena sotaseikkailuihin on niin idässä ja lännessä kuin myös meillä Suomessa tuhon tie, joka on viimeinen niitti yrityksille pitää planeettamme elinkelpoisena ihmislajille. Vielä on kuitenkin valittavissa toinenkin tie, jota kulkien nykyinen suunta on muutettavissa. Rauhanjärjestöt ovat käynnistäneet kampanjan ”Hävittäjäkaupat uuteen harkintaan – miljardit hyötykäyttöön”. Voimavaroja on siis tarjolla myös vanhustenhuollon, terveydenhuollon, koulutuksen kehittämiselle ja infrastruktuurin kunnostamisen ja rakentamisen alueille. Näiden tärkeysjärjestykseen asettaminen suhteessa asevarusteluun on uudessa eduskunnassa tehtävä harkitusti, joten äänestäjien onkin syytä tehdä oma ehdokasvalintansa tarkasti valiten. Suomen Rauhanpuolustajain Uudenkaupungin yhdistys ry