Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Terapeuttista sointia

Kun Heljä Virtanen vuonna 2014 muutti Mynämäkeen, mukana tuli lukuisa määrä kanteleita, joiden soitosta on jo saatu nauttia monissa tapahtumissa. Heljä on paluumuuttaja, sillä hän on syntyisin Mynämäestä Juvan kylästä. Sieltä tie vei Vehmaalle, sitten Uuteenkaupunkiin ja 1976 Kalantiin. Kalannissa hän teki työuransa lastenhoitajana, ensin kotona perhepäivähoitajana ja sitten päiväkodissa. Kanteletta hän on soittanut 90-luvun alusta lähtien. – Menin Eurajoen opistoon varhaiskasvatuksen musiikkikurssille, ja siellä se naksahti ja innostuin. Kanteleen ääni on niin kaunis, terapeuttinen, hoitava, aivan ihana. Hän huomauttaa ihmisten olevan erilaisia, yksi tykkää hanurista ja toinen kitarasta. – Mikä musiikki tuottaa mielihyvää, se on sille ihmiselle sopiva. Kaikki ei tykkää kaikesta. Pianonsoittoa hän oli jo harrastanut vuosia. Urkujen soittamistakin hän aloitteli jossakin vaiheessa, mutta se kariutui muun muassa harjoittelemisen hankaluuteen: kirkossa oli kylmä ja kotona ei urkuja ollut.   Kanteleensoittoa opiskeltuaan Heljä Virtanen aloitti syksyllä 2000 sivutoimisena tuntiopettajana Vakka-Suomen musiikkiopistossa, ensin Kalannissa, Uudessakaupungissa ja sitten Taivassalossa. Opistossa hän piti 5- ja 10-kielisryhmiä ja musiikkileikkikoulujakin. Hän käytti kanteletta myös lastenhoitajan työssään joka päivä monessa tilanteessa. Heljä laskee käyneensä varmaan yli 20 kanteleensoiton kurssilla ympäri Suomea. Yksi mieluisimmista on musiikkikurssi Karstulassa, jossa hän on käynyt jo 11 vuoden ajan. Seitsemän vuorokauden leirille osallistuu niin laulajia kuin eri instrumenttien soittajia. – Siellä on korkeatasoista opetusta, yksityistunteja ja ryhmäopetusta ja iltaisin konsertteja.   5-kielisellä kanteleella on hänen mukaansa helppo lähteä alkuun. – Mutta kyllä siinäkin saa harjoitella, jos ei ole mitään musiikin perustietoja. 5-kielisellä voi soittaa ihan taidemusiikkia. Ja ryhmässä kun on eri viritteisiä kanteleita, kokonaisuus on jo tosi hieno. Heljällä oli ensin 5-kielinen kantele, sitten tulivat 10- ja 11-kieliset. Eläkkeelle jäätyään hän sai 37-kielisen. Hän myöntää että isolla kanteleella soittaminen tuntui aluksi vaikealta. Muun muassa soittoasento on ihan erilainen kuin pianolla tai 5-kielisellä kanteleella. – Mutta kuinka hyvä se onkaan aivotoiminnan kannalta, kun pitää sormijärjestystä vaihtaa, kun ottaa käsiinsä eri soittimen. Niin kauan soitan kuin sormet pelaa, ja pää.   Länsi-Suomessa ei kanteleensoittajia ole kovinkaan paljon verrattuna esimerkiksi Pohjanmaahan. Mynämäessä tai lähistölläkään ei juuri ole muita kuin ne, jotka Heljä Virtanen on itse saanut innostettua soittamaan. Hän kuuluu esimerkiksi neljän rouvan porukkaan, jotka harjoittelevat ja esiintyvätkin yhdessä. – Olemme pitäneet kantelekirkkojakin. Tänä vuonna oli ensimmäinen Kalannissa helmikuun alussa. Juhannuksena mennään Pyhämaahan, ja Mynämäessäkin jossain vaiheessa pidetään. Parhaillaan Heljä käy Naantalin musiikkiopistossa aikuisten ryhmässä oppilaana. Mynämäessä hän puolestaan ryhtyi opettamaan ryhmää aikuisia. Kaikille avoin ryhmä kokoontui Mynämäen kirjastossa ensimmäisen kerran helmikuun alussa ja jatkossa parittomien viikkojen maanantaisin. – Kahdeksan osallistujaa tuli, olin kyllä yllättynyt, että tuli niin paljon. Opetuksessa lähdettiin ihan alkeista. – Kanteleensoitossa on hyvää se, että kun ihmiset kehittyy ja omaksuu asioita eri tahtiin, voi nopeammin kehittyvälle antaa vaikeamman stemman, mutta silti soitetaan yhdessä. Siksi kantele sopii myös lapsiryhmille. – Vaikka olisi eri-ikäisiä ja tasoisia lapsia, on kiva kun kaikki pystyvät osallistumaan ja kaikki voivat iloita soittamisesta. Virtanen on pitänyt Mynämäen kirjastossa myös kantelesatutunteja ja kantelerunopiiriä. Hänen soittoaan 11-kielisellä on kuultu myös monissa seurakunnan tilaisuuksissa. Moni mieltää kanteleen kansanmusiikkiin ja pelimannimusiikkiin kuuluvana, mutta sillä voi soittaa myös klassista ja hengellistä musiikkia, ja jossain määrin viihdemusiikkiakin. – Toiset ovat enemmän kansanmusiikin soittajia, minulla painottuu enemmän klassiseen musiikkiin, Heljä kertoo. Tämänhetkisiä mieluisia kappaleita ovat muiden muassa Chanter, Arran Boat Song, Inkuna-poika ja I. Reverie.   Asuu: Mynämäessä Perhe: aviomies, aikuiset lapset Ammatti: eläkkeellä oleva lastenhoitaja Harrastukset: musiikki, liikunta Motto: Ole armollinen itsellesi