Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Vaalit Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Muut lehdet Kolumnit Pääkirjoitukset

Säästöpankki sitä, vai tätä

Muistattehan tilanteen, harakka tervatulla katolla. Jompikumpi, nokka tai pyrstö on aina kiinni tervassa, riippuen suunnasta minne kumartaa, tai pyllistää. Tämä tulee ensimmäiseksi mieleen kun luin strategiasta, josta Kalannin Säästöpankin uusi johto hahmotteli paikallislehden palstoilla. Uuteen suuntaan ollaan laajentumassa, nimeä myöten. Säästöpankki Kalanti, Pyhäranta julistetaan uudeksi tulokkaaksi yhdistymisen tuloksena. Samaan hengenvetoon ilmoitetaan, että muualta konttoreita suljetaan ja aukioloaikoja voimakkaasti supistetaan. Näin se menee. Uusi uljas johto on lukenut tarkasti Nalle Wahlroos-julistukset ja sisäistänyt ne siten, ettei muuta tietä ole. Tämä ei liene tapahtunut myöskään aivan kivuttomasti, sillä pankin johdossa on ollut tuulista, päätelleen siitä, että vaihdoksia on ollut tiheässä. Onko tosiaan niin, että vanha osuustoiminta-malli, eli se jolle pankki on aikoinaan perustettu, hylätään ja lähdetään matkimaan pörssi-omisteisia liikepankkeja ja niiden voiton tavoittelua. Jos vielä muistetaan niin pankkivalvonta viranomainen edellyttää pankeilta ainoastaan tiettyä vakavaraisuutta, eli sitä, että ulos lainattu rahamäärä on tietyssä suhteessa pankin sisälle tulevaan varallisuuteen, joka taas kerätään palvelun käyttäjiltä. Valvoja ei edellytä, että pitää olla suuri kooltaan. Oma mielipiteeni on, että nämä, aikanaan osuustoiminta-pohjalta syntyneet ja vieläkin omistetut pankit voisivat tehdä saman uudelleen harkinnan, jonka surullisen kuuluisat vanhusten hoitolaitokset ovat pakotetut tekemään. Eli, pitää päättää hoidetaanko ja palvellaanko ihmistä, asiakasta, vai meneekö voitontavoittelu kaiken muun edelle. Esa Runola Kalannissa syntynyt