Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Vaalit Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Muut lehdet Kolumnit Pääkirjoitukset

Finnvera vauhdittaa pk-yritysten vientiä – Vakka-Suomen alueen yrityksille viime vuonna rahoitusta yli kahdeksan miljoonaa euroa

Vakkasuomalaisten yritysten vienti on vahvassa kasvussa ja se näkyy myös Finnveran rahoituksessa. Finnvera on ollut Vakka-Suomessa mukana rahoittamassa useita investointeja ja vientihankkeita. Viime vuonna Finnvera myönsi rahoitusta Vakka-Suomessa toimiville pk-yrityksille yhteensä 8,4 miljoonaa euroa. Rahoituksesta 62,2 prosenttia kohdentui kauppa- ja kuluttajapalveluihin, 23,4 prosenttia teollisuuteen, 9,2 prosenttia maatalouselinkeinoihin, 2, 8 prosenttia matkailuun ja 2,1 prosenttia liike-elämän palveluihin. Koko Varsinais-Suomessa Finnveran rahoitus pk-sektorille oli yhteensä 112 miljoonaa euroa. – Vakka-Suomi on virkeää aluetta. Tällä alueella toimii paljon vientipainotteisia yrityksiä, Länsi-Suomen aluejohtaja Seija Pelkonen tiivistää. Finnveran rahoituksen painopiste on yhä vahvemmin kasvavissa, kansainvälistyvissä ja muutoshakuisissa yrityksissä sekä omistajanvaihdoksissa. Tänä vuonna yhtiön painopisteenä on erityisesti pk-yritysten vientikaupan rahoitus. Finnvera on rahoittanut yritysten vientihankkeita jo vuosikymmeniä, mutta toiminta on painottunut pelkästään rahoitukseen. Nyt yhtiö tukee pk-yrityksiä vientihankkeissa myös neuvonnalla. Pelkosen mukaan neuvontaa tehdään enimmäkseen erilaisissa tilaisuuksissa sekä puhelimitse, mutta yhä useammin yrityksille tarjotaan myös räätälöityä neuvontaa. – Meidän asiantuntijamme voi lähteä käynnille yritykseen.   Finnveran resurssien kohdentaminen neuvontaan perustuu yksinkertaisesti siihen, ettei pk-yrityksissä usein ole riittävästi omaa tietämystä vientikaupasta. Pelkonen sanoo, että neuvonnalla pyritään välttämään ongelmatilanteita. – Yrityksissä ollaan joko liian luottavaisia tai sitten yltiövarovaisia. Kumpikaan ei johda hyvään lopputulokseen. Jos ollaan liian varovaisia, ei synny kauppoja. Jos taas liian luottavaisia, kauppa voi jäädä maksamatta. Yrityksissä ei ole aina riittävästi tietoa kohdemaan kulttuurista. Yrittäjissä näkyy myös selkeä sukupolviero. Vanhemmat yrittäjät ovat varovaisia, ja usein syystäkin. Jos tietoa ja kielitaitoa ei ole riittävästi, sitä pitää hankkia yritykseen. Nuoret taas ovat rohkeita lähtemään maailman valloitukseen. – Nuorilla on muutenkin täysin toisenlainen suhtautuminen yritystoimintaan. Eivät he ajattele, että pyörittävät yritystä koko elämänsä, vaan tavoitteena voi olla yrityksen kasvattaminen vain tiettyyn pisteeseen. Se saattaa olla viisaskin ratkaisu, Pelkonen sanoo.   Yhtiö on mukana rahoittamassa vientihankkeita, mutta myös omistajanvaihdoksia sekä aloittavia yrityksiä. Aluepäällikkö Jyrki Isotalo sanoo, että yhtiön toiminta sekoitetaan tästä syystä helposti Ely-keskuksen toimintaan. – Me emme myönnä avustuksia, vaan kyse on luototuksesta. Usein aloite meidän suuntaan tulee pankista, kun mietitään, miten yrityksen omistajanvaihdos, investointi tai vientihanke voidaan toteuttaa. Finnvera pystyy valtion omistamana rahoitusyhtiönä ottamaan yritysrahoituksessa pankkeja suurempaa vakuusriksiä. Pelkonen sanoo, että Finnverassa arvioidaan yrityksen kannattavuutta ja taserakennetta suhteessa rahoitettavaan hankkeeseen. Myös johdon kyvykkyydellä selviytyä hankkeesta on suuri merkitys. – Yrityksessä saattaa olla hetkittäin heikkoja kausia, mutta kroonisesti tappiota tekevää yritystä Finnvera ei voi lähteä rahoittamaan, hän rajaa.   Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). Se tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen. Finnvera on toiminut 20 vuotta. Yhtiössä työskentelee 360 työntekijää, asiakkaita on noin 25 700 koko Suomessa.