|
Kustavissa tekeillä kunnan ensimmäinen kalatalousselvitys
Se on tervetullut ja uraauurtava työ, jossa selvitetään myös kalanjalostuksen mahdollisuuksia, sanoo kunnanjohtaja Veijo Katara. Esiselvitystä tekee vahtolainen Sirkku Ojanperä, joka on aiemmin perehtynyt mm. kalankasvatuksen sijainninohjaukseen. – Kustavissa on nykyään suhteellisen vähän kalataloutta, Ojanperä toteaa. Tarkoituksena on lisätä alan kiinnostavuutta, sillä kalaa meressä on ja kalalla kysyntää. Alan kehittäminen voisi tuoda uusia työpaikkoja niin itse kalastukseen kuin jalostukseen ja koko kalatalousketjuun. Esiselvityksessä Ojanperä tutkii, millaisia kehittämismahdollisuuksia kalataloudessa on sekä Kustavissa että koko kalastuspuiston alueella. Selvityksen jälkeen katsotaan, voidaanko laatia varsinaisia kehittämishankkeita. Tutkittavana ovat muun muassa kalankasvatus, kalastus ja erityisesti vajaasti hyödynnetyt kalalajit sekä kalanjalostuksen kehittäminen, Ojanperä kertoo. Loppukesän aikana Kustavissa järjestetään aiheesta sekä yleinen keskustelutilaisuus että oma tilaisuutensa kasvattajille. Mahdollisia selvityskohteita on mm. yhtenäisen kalankasvatusalueen etsiminen. Vahvavirtainen Ströömi on erinomainen kasvatuspaikka, mutta kuten tiedetään, kalankasvatus herättää myös vastustusta, Ojanperä huomauttaa. Hänen mukaansa vesien yleinen rehevöityminen luetaan suotta kalankasvatuksen syyksi. – Ei kenelläkään ole varaa kylvää kallista kalanrehua merenpohjaan. Rehut ja ruokintamenetelmät on kehitetty huippuunsa, joten ravinteita ei paljoakaan kasvatusvesistöön päädy. Vähän hyödynnettyjen kalalajien pyydystämistä olisi Ojanperä mukaan syytä lisätä monestakin syystä. Esim. särkikalat ovat erinomaisia mutta aliarvostettuja ruokakaloja. - Kiinassa sikäläisissä vesissä kasvatettu pangasius ja tilapia ovat myös särkikaloja. Niitä pidetään suuressa arvossa, vaikka suomalainen luonnonkala kasvaa puhtaissa vesissä ja sen ekologisuus on aivan eri luokkaa. On myös keskusteltu vajaastihyödynnettyjen kalalajien pyynnin yhdistämisestä kalankasvatukseen niin, että merestä poistettu ravinnemäärä kompensoidaan kasvatuksessa. Kalanjalostus on Kustavissa suhteellisen vähäistä. Taivassalon ja Uudenkaupungin kaltaista pienimuotoista jalostustakaan ei paljon harjoiteta, vaikka Ojanperän mukaan siihen olisi suuret mahdollisuudet. Konsultointi lupa- ym byrokratiaa varten alan yrittäjien ja ammatinharjoittajien avuksi voisi myös hoitua hankerahoituksen kautta, Ojanperä tuumii. Kalatalous on koko Vakka-Suomen yhteinen asia. Sirkku Ojanperä muistuttaa, että siinä pitää nähdä yhteistyömahdollisuudet koko kalastuspuiston alueella. EU-rahoitteinen esiselvitys kestää kolme kuukautta. Ojanperä toivoo alasta kiinnostuneiden ottavan häneen yhteyttä myös oma-aloitteisesti. Hänet tavoittaa numerosta 0400 498669. Jukka Uotila 28.07.2010 |
Vakka-Suomen Sanomat