Uutinen -- Vakka-Suomen Sanomat

Lizeliuksen muistomerkissä ympäristö, mennyt ja nykypäivä

Muistomerkki on vehmaalaisen kuvanveistäjän Jarkko Rothin käsialaa. 3,5 metriä korkea ja 15 tonnia painava veistos tehtiin Peipohjan Kiviveistämössä Varpaisjärven mustasta diabaasista.

Mynämäen kirkon vieressä olevassa Keskuspuistossa paljastettiin sunnuntaina 300 vuotta sitten syntyneen kirkkoherra Anders Lizeliuksen muistomerkki. Musta graniittiveistos symboloi hänen elämäntyötään niin ensimmäisen suomenkielisen sanomalehden julkaisijana, raamatunsuomentajana kuin köyhäinhoidon uudistajanakin.
– Vaati vuosisatoja, ennen kuin opimme arvostamaan suurmiestämme, mutta nyt kansanmies sai veistosmonumentilla näkyvän aseman mynämäkeläisten arjessa. Olemme ylpeitä siitä, että muistomerkki on täällä Lizeliuksen viimeisillä jalanjäljillä, totesi paljastustilaisuudessa kunnan edustajana puhunut valtuuston puheenjohtaja Kari Mäkelä.
Muistomerkkihanke lähti liikkeelle vuonna 1995, kun Lizeliuksen kuolemasta tuli kuluneeksi 200 vuotta. Tuolloin Vakka-Suomen Sanomien päätoimittaja Erkki Sirkiä ehdotti Sanomalehtien Liiton paikallislehtineuvottelukunnalle muistomerkin pystyttämistä Mynämäkeen suurmiehen 300-vuotissyntymäpäivänä.
– Seuraavana vuonna Mynämäen kunta, Mynämäen seurakunta, Sanomalehtien Liitto ja Vakka-Suomen Sanomat päättivät ryhtyä toimenpiteisiin. Muistomerkin toteuttamista varten perustettiin yhteinen toimikunta, kertoi paljastuspuheen pitänyt toimikunnan puheenjohtaja, nyt eläkkeellä oleva Sanomalehtien Liiton toimitusjohtaja Veikko Löyttyniemi.
Samalla sovittiin myös rahoituksesta, jota kaikki osapuolet ryhtyivät kartuttamaan vuosittaisilla summilla.
Muistomerkki päätettiin tilata vehmaalaiselta kuvanveistäjä Jarkko Rothilta, jolla on monipuolinen kokemus veistosten, muistomerkkien ja taidemitalien muotoilijana.

Näköispatsas ei tullut kysymykseen, sillä Lizeliuksesta ei ole jäänyt jälkipolville yhtään kuvaa, ei edes piirrosta.
Veikko Löyttyniemen mielestä kuvanveistäjä on erilaisin symbolein hyvin tuonut esille Lizeliuksen elämäntyötä.
Kirkkoherran työhön liittyvät veistoksen liturgiset värit valkoinen, violetti ja musta. Kivipaasien väliin jäävän aukon sulkakynän muodon voi ajatella havainnollistavan Lizeliusta raamatunsuomentajana ja sanomalehden toimittajana.
Itse aukko puolestaan tuo katselijoille Löyttyniemen mukaan kristinuskon sanomaa ja valoa.
Muistomerkkiä kiertävästä pitkästä tekstistä löytyy erilaisina kokonaisuuksina sanoja, jotka tuovat esille myös Lizeliuksen työn köyhäinhoidon uudistajana. Lizeliuksen käyttämät tai hänen työtään kuvaavat sanat on koonnut Suomen kansallisbiografiassa Lizeliusta esitellyt professori Pentti Laasonen.
– Veistoksen kiiltävä pinta puolestaan heijastaa, millaiseksi Lizeliuksen kotikunta Mynämäki on muuttunut hänen kirkkonsa ympärillä, totesi Löyttyniemi.

Sari Honkasalo
14.10.2008

Vakka-Suomen Sanomat