Etu
sivulle
Läntisten kuntien organisaatio halutaan keveämmäksi

Pekka Myllymäen mielestä Läntisten kuntien toiminta pitäisi keventää keskustelufoorumiksi, jolloin se toimisi hyvänä tiedonantokanavana.
Pekka Myllymäen mielestä Läntisten kuntien toiminta pitäisi keventää keskustelufoorumiksi, jolloin se toimisi hyvänä tiedonantokanavana.
Varsinais-Suomen Läntisten kuntien neuvottelukunta on nykymuodossaan tullut tiensä päähän, mutta mikäli toiminta muutetaan jäsenmaksuja keräävästä organisaatiosta vapaamuotoiseksi keskustelufoorumiksi, siihen olisivat tulossa myös Naantali, Raisio ja Masku. Kuntien toiveissa on, että mukaan tulisivat myös Laitila ja Uusikaupunki.
Tällaiseen johtopäätökseen tultiin jäsenkuntien edustajien kokouksessa Mynämäessä keskiviikkona. Tapaamisen tarkoituksena oli nimenomaan selvittää, jatketaanko neuvottelukunnan toimintaa mitenkään vai laajennetaanko sitä.
Neuvottelukuntaan ovat kuuluneet Askainen, Kustavi, Lemu, Merimasku, Mynämäki, Nousiainen, Pyhäranta, Rusko, Rymättylä, Taivassalo, Vahto, Vehmaa ja Velkua. Kuntaliitosten myötä peruskuntien määrä putoaa puoleen.
Toiminnan vuosittaiset kulut ovat olleet 10 000 euron luokkaa, joka ei puheenjohtaja Matti Karjalaisen mielestä ole suuri siihen nähden, mitä on saatu aikaan.
– Neuvottelukunta on järjestänyt alueellisia tilaisuuksia ja seminaareja, joihin on saatu vieraaksi jopa presidentti ja vuosittain ministereitä ja ministeriön edustajia. En usko, että yksittäiset kunnat saisivat tällaisia aikaan. Katson, että tämä on edelleen toimiva informaatio- ja edunvalvontasysteemi, hän totesi.
Myös edelliset puheenjohtajat Pertti Vuola ja Raimo Kainu pitivät neuvottelukuntaa hyvänä työvälineenä.
– En katso olevani nostalginen, vaan uskon että nykypäättäjätkin tarvitsevat keskustelua muiden kuntien kanssa. Mutta varmasti organisaation muutoskin on tervettä, Vuola totesi.

Neuvottelukunnan menneitä saavutuksia ei keskustelussa kiistetty. Se on aikanaan vaikuttanut niin kantokykyluokitukseen, harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen saamiseen, kuntien investointihankkeiden rahoituksen saamiseen kuin valtatie 8:n parannushankkeen etenemiseenkin.
Itse organisaatiota kuitenkin kritisoitiin, ja sen sijalle toivottiin väljempää foorumia, jossa ei olisi sääntöjä ja etukäteen maksettavia maksuosuuksia.
– Mynämäessä kunnanhallituksen kanta on, että nykyisenlaisessa toiminnassa ei jatketa mukana, mutta jos se on vapaamuotoisempaa, niin siinä halutaan tottakai olla mukana, kertoi Kari Mäkelä.
Samanlaiset terveiset toi Lemusta ja Maskusta Rauli Lumio.
– Läntisten kuntien toimintaa tulisi tarkastella uudella tavalla. Toimintaa ei ole syytä lakkauttaa, mutta sitä voisi keventää. Maskusta tuon myös sellaisia terveisiä, että siellä ollaan halukkaita osallistumaan väljempään toimintaan.
Kehittämistoiveita viestitettiin myös Kustavista, Taivassalosta ja Merimaskusta.
Rymättylässä ja Pyhärannassa on päädytty jatkamaan mukana, mikäli toiminta saadaan riittävän kattavaksi eli siihen tulevat mukaan myös kaupunkikunnat.
Nousiaisissa henki on Jouko Heikkilän mukaan se, että jossain muodossa neuvottelufoorumia jatketaan.
– Esimerkiksi valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajistolle olisi tärkeää kokoontua yhteen keskustelemaan.
Vehmaalla kunnanhallitus on toiminnan jatkamisen kannalla.
– Oma perusteluni on se, että puheenjohtajat kyllä tapaavat määrätyissä yhteyksissä, mutta täällä edustajina on rivivaltuutettujakin eli määrätynlaisena tiedontuojana tämä toimii, totesi Mika Munkki.

Mukaan kaivatuista kaupungeista oli pyydetty keskiviikon tilaisuuteen myös edustajat, ja paikalla olivatkin Raisio ja Naantali. Laitilan ja Uudenkaupungin kanta jäi uupumaan.
Matti Vanto toi Naantalin johtajilta myönteisen viestin.
– Mikäli toimintaa päätetään jatkaa, Naantalin puolesta se on vallan paikallaan, mutta mielellään hyvin vapaamuotoisena vähän byrokratiaa sisältävänä.
Samalla linjalla oli Raision kaupunginjohtaja Kari Karjalainen, sillä hänen mielestään Turun länsipuolelta puuttuu yhteinen foorumi, jossa poliitikot epävirallisesti keskustelisivat ajankohtaisista asioista.
– Kyllä meitä kiinnostaa kaikki yhteistyö Länsivyöhykkeellä.
Hänellä oli myös ehdotus siihen, miten Läntisten kuntien toimintaa voitaisiin järjestellä: valmistelijana voisi nykyisen työvaliokunnan sijaan toimia Turun Länsivyöhykkeellä kerran kuukaudessa kokoontuvien kunnanjohtajien epävirallinen kokous.
– Sitä voitaisiin kokeilla vaikka vuosi niin, että tarvitaanko työvaliokunnan ohjausta vai ei. Mutta jos valmistelussa poliittinen ohjaus on tärkeää, niin sitten tämä ei tietenkään onnistu, Karjalainen totesi.
Niin neuvottelukunnan puheenjohtaja Matti Karjalainen kuin Ruskonkin edustaja uskoivat, että järjestelijänä pitää olla jokin organisaatio.
– En näe huonona sitä mitä nyt on esitetty, mutta jonkin koordinaattorin sitä tulisi hoitaa kuitenkin, totesi Matti Karjalainen.
Puheenjohtajan mukaan työvaliokunta kokoontuu lähiaikoina käsittelemään muutosasiaa ja lähettää sen sitten kuntiin lausunnolle.

Puhelimitse torstaina tavoitettu Laitilan kaupunginjohtaja Jukka Alkio näkee, että Läntisen alueen edunvalvontaa on syytä vahvistaa, mutta enemmänkin asiakohtaisilla tapaamisilla kuin muodon vuoksi kokoontumisilla.
Edunvalvonnassa ei hänen mielestään saa asettaa tiukkoja kuntarajoja, kuten esimerkiksi valtatie 8:n kehittämisessä ei edes maakuntaraja saa olla esteenä.
Alkio myöntää kuitenkin, että jokin vastuutaho tapaamisten järjestelyyn tarvitaan.
– Ainakin olisi syytä, että kutsujen jakelu olisi mahdollisimman laaja, ja mukaan tulisivat sitten aina ne, joita asia kiinnostaa.

 
Sari Honkasalo
28.08.2008

Vakka-Suomen Sanomat