|
Kuntien yhteistyön takaraja maaliskuussa
– Aloitetaan pelikierros nyt uudelleen. Valitaan mahdollisesti uusi reitti tai taktiikka, kuvasi tilannetta avaussanat lausunut Mynämäen valtuuston puheenjohtaja Kari Mäkelä. Valtioneuvosto edellyttää kunnilta sitovia päätöksiä puitelain velvoitteiden täyttämisestä 15.3.2009 mennessä. Kunnat, joilla 20 000 asukkaan väestöpohjavelvoite ei vielä täyty, on kutsuttu neuvotteluihin Helsinkiin alkusyksyn aikana. Siellä pyritään löytämään kaikille sopivin yhteistyösuunta. Käytännössä aikaraja merkitsee tiukkaa työrupeamaa uusille valtuustoille. – En usko että asiaa ennen vaaleja käsitellään. Saamme Raisio-selvityksestäkin tietoa vasta lokakuun puoleenväliin mennessä, toteaa Mynämäen kunnanjohtaja Seija Österberg. Sosiaali- ja terveysministeriö puolestaan odottaa kunnilta vuoden 2010 loppuun mennessä vastausta, minkä kuntien kanssa se on muodostanut yhteistoiminta-alueen ja minkä sairaanhoitopiirin tai terveyspiirin jäsen kunta on viimeistään 2013. Asetetusta velvoitteesta kuntien lienee turha yrittää keplotella, sillä kuntaparlamentissa puhunut Maija Perho totesi sosiaali- ja terveysministeriön tyrmäävän 90 %:sesti esimerkiksi palvelujen tuottamisen sairaanhoitopiirin esittämän perusterveydenhuollon liikelaitoksen kautta. Kunnilta edellytetään, että yhteistoiminta-alue tai terveyspiiri muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden sekä maantieteellisesti eheän kokonaisuuden. – Yhteiseen rajaan on tuijotettu, mutta se ei välttämättä ole sitä, vaan pohjana voi olla myös työssäkäyntialue tai saavutettavuus. Tulkintoja on tehty joustaen, Perho totesi. Maija Perho toimii ministeriössä terveyden edistämisen politiikkaohjelman johtajana ja on mukana valmistelemassa uutta terveydenhuoltolakia. Terveydenhuoltolaki tulee osittain voimaan vuoden 2010 alusta ja isompien rakenteellisten muutostenkin osalta vuoden 2013 alusta. Laki on Maija Perhon mukaan tuomassa kunnille entistä vahvemman velvoitteen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. – Kunnan on seurattava väestön terveydentilaa ja tehtävä poikkihallinnollinen terveyden edistämissuunnitelma. Kunnanvaltuusto hyväksyy sen kerran vaalikaudessa ja toteutus kytketään osaksi kunnan strategian ja taloussuunnitelman valmistelua. Myös seuranta kytketään osaksi kunnan seurantajärjestelmiä, Perho totesi. Kuntaparlamentissa puhunut Raision sosiaali- ja terveysjohtaja Eero Vaissi piti hyvänä sitä, että laki nostaa ennaltaehkäisevän työn esiin, mutta halusi siihen kuitenkin vielä konkreettisempaa otetta. – Raision mallissa sosiaali- ja terveyspalvelut on jaettu tuoteperheisiin, jotka rikkovat rajapintoja enemmän kuin laki sanoo, mutta onneksi laki ei sentään estä tekemästä näin jatkossakin. Vaissin mielestä laissa on edelleenkin sanottu liian epäselvästi erikoissairaanhoidon ja kuntien järjestämisvastuu. – Erikoissairaanhoidon tuottamisrooli ja järjestämisvastuu pitäisi kirjata vahvemmin, Vaissi painotti. Epäilyksiä Vaissilla on myös lakiin tulevan potilaan valinnanvapauden merkityksestä kunnille. Sen mukaan mukaan potilaalla ja häntä hoitavalla lääkärillä on oikeus kiireettömissä palveluissa valita erityisvastuualueella se toimintayksikkö, jossa potilasta hoidetaan. Vaissin mielestä valinnanvapaus tulisi määritellä tarkoituksenmukaisten resurssien rajoissa. – Maksajan näppien on tässä pakko tulla mukaan. Sari Honkasalo 11.08.2008 |
Vakka-Suomen Sanomat