Huhtikuun lopulla avautuva avautuva, Kansalliskirjaston ja kuntien yhdessä tuottama uusi E-kirjasto on palvelu, joka tietyssä mielessä on kirjastokentässä historiallinen.
Valtakunnallisen E-kirjaston käyttöön ei tarvita minkään kirjaston kirjastokorttia, vaan sisään pääsee esimerkiksi pankkitunnuksilla ja käyttö on maksutonta.
Digitaalisten aineistojen käyttö on paikallisissa Vaski-kirjastoissa ollut kasvussa, mutta esimerkiksi Mynämäen kirjastossa ei siitä huolimatta ole fyysisten kirjojen lainaus samassa suhteessa laskenut. Tämä kertoo siitä, että paperikirja on pitänyt suosionsa, mutta myös siitä, että e-kirjat tavoittavat uusia lukijoita.
Tämä on myös E-kirjaston yksi tavoite. Sitä voivat käyttää nekin, jotka eivät pysty käymään perinteisessä kirjastossa tai joilla ei ole varaa ostaa lukuaikapalveluita.
Kirjaston pitää muuttua siinä missä toimintaympäristökin. Kun asiakkaat yhä enemmän tottuvat käyttämään e-kirjoja ja äänikirjoja, ei kirjastossakaan voi olla vain painettuja kirjoja.
Lukemisen innostus pitää sytyttää ja pitää yllä siinä muodossa, jossa ihmiset nykyisin lukevat.
E-kirjastolla on kokoelmapolitiikka, jonka mukaan tavoitteena on laaja-alainen kokoelma, jossa pyritään ottamaan huomioon niin suorittujen uutuuskirjojen kysyntä kuin pienten kustantajien ja uusienkin tekijöiden teosten tarjoaminen.
Kirjasto hankkii kirjat lisensseinä kustantamoilta. Ylen huhtikuun alun uutisoinnin mukaan ongelmana vain on vielä näin loppusuorallakin se, etteivät aineistoneuvottelut varsinkaan isojen kustantamojen kanssa ole tuottaneet tulosta. Rahasta on tietenkin kyse.
Toivottavasti yhteinen sävel löytyy, ja myös kustantajat näkevät hyödylliseksi myydä lisenssejä kirjastolevitykseen. Kaikkien tavoite lienee sama: saada ihmiset lukemaan.
Kun into syttyy, se saattaa jatkossa sataa myös kustantamojen laariin, kun ei malteta odottaa kirjastovarausta vaan ostetaan se suosikkikirjailijan seuraava kirja.
Sari Honkasalo